Lihakunta ja Itikka maksavat kelpo korot jäsenilleen – osuuspääoman korko vastaa 2–7 sentin lisähintaa lihakilolle
Osuuspääoman määrä riippuu tilan tuotantomäärästä eli paljonko tila on myynyt lihaa tai välityseläimiä.
Risto Lahti viime syksynä kotitilansa sikalassa. Lahti valittiin viime kesänä Itikan ja Lihakunnan toimitusjohtajaksi. Kuva: Johannes TervoAtrialaiset tuottajaosuuskunnat Itikka ja Lihakunta maksavat tuottajajäsenilleen voitonjakoa yhteensä lähes 8 miljoonaa euroa vuoden 2019 tuloksista.
Itikan edustajisto päätti etäkokouksessaan maksaa A-osuuksille korkoa 18 prosenttia, ja B-osuuksille kaksi prosenttia. Itikka osuuskunnan jäsenillä on maksettuna A-osuuksia yhteensä noin 18,8 miljoonaa euroa.
Lihakunnan edustajisto päätti maksaa A-osuuksille korkoa 20 prosenttia, ja B-osuuksille kaksi prosenttia. Lihakunnan jäsenillä on maksettuna A-osuuksia yhteensä noin 8,4 miljoonaa euroa.
Molempien osuuskuntien toimitusjohtaja Risto Lahti sanoo, että voitonjaolla on merkittävä myönteinen vaikutus niiden tilojen talouteen, jotka ovat osuuskuntien jäseniä ja maksaneet omat osuuspääomansa täyteen.
Karkean laskelman mukaan maksettava korko on noin kaksi prosenttia jäsentilojen lihan kokonaismyynnistä. Tällöin se vastaa tuotantosuunnasta riippuen 2–7 sentin lisähintaa lihalle, Lahti kertoo.
"Tilojen kannattavuuden kannalta on kuitenkin tärkeintä, että Atria menestyy, ja pystyy maksamaan kilpailukykyistä tuottajahintaa", Lahti sanoo.
Osuuspääoman määrä riippuu tilan tuotantomäärästä eli paljonko tila on myynyt lihaa tai välityseläimiä A-tuottajille viimeisen 23 kuukauden aikana.
Osuuspääomien täyteen maksaminen on joustavaa, ja sen voi jaksottaa pitkälle aikavälille. Viime vuodet Itikka ja Lihakunta ovat maksaneet korkeita korkoja, joten osuuspääoman täyteen maksaminen on ollut kannattavaa.
Viime vuonna Itikan jäsenet olivat maksaneet osuuspääomistaan lähes 80 prosenttia ja Lihakunnan jäsenet noin 60 prosenttia.
"Maatalouden kannattavuus on ollut niin heikolla tasolla, ettei kaikilla tiloilla ole ollut mahdollisuutta maksaa osuuspääomia täyteen", arvioi Lahti.
Vuodesta 2016 lähtien molemmissa osuuskunnassa maksettujen osuuksien määrä on kuitenkin kasvanut.
"Se osoittaa, että enemmistöllä jäsenistä on taloudellista pelivaraa, sekä uskoa omien osuuskuntien menestykseen", Lahti sanoo.
Itikka ja Lihakunta ovat vakavaraisia. Molempien osuuskuntien omavaraisuusaste lähentelee 100 prosenttia.
Lihakunnan jäsenistö pääsee parhaillaan vaikuttamaan osuuskuntaansa.
Käynnissä on edustajistovaalit sähköisenä äänestyksenä vielä tämän viikon ajan.
"Ehdokasjoukko on laaja. Siellä on hyvin edustettuna kaikki tuotantosuunnat ja ehdokkaina on niin naisia kuin miehiä sekä kaiken ikäisiä tuottajia", Lahti kertoo.
50 hengen edustajisto valitaan neljän vuoden välein.
Kevättä on tiedotusvälineissä hallinnut koronapandemia ja viime viikkoina muun muassa yhdysvaltalaisten teurastamojen ongelmat.
Lahti kertoo, että ravintoloiden ahdinko tuo synkkiä pilviä koko lihaketjulle niin Suomessa kuin maailmalla.
Se osuu etenkin naudanlihaan, kun tavallisesti ravintoloissa nautittavat pihvit jäävät nyt myymättä.
"Grillikausi korostuu tänä vuonna. Lihan arvo-osien liikkeelle saamiseksi täytyy tehdä paljon töitä", Lahti sanoo.
Lahti antaa kiitosta Atria konsernille hyvästä varautumisesta riskeihin. Ennaltaehkäisy on toiminut ja lihaketju pysynyt liikkeessä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
