Viljelijät ovat yksimielisiä: Ilmastonmuutos on kiistaton ilmiö

Ilmastonmuutoksen ennustetaan muun muassa lisäävän erilaisten sään ääri-ilmiöiden todennäköisyyttä. Kokkolassa raivattiin kesämyrskyn aiheuttamia tuhoja valtatien 8 varressa 9.6.2016. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Vain kolme prosenttia suomalaisista maanviljelijöistä epäilee, ettei ilmastonmuutos ole totta. Heistä vain kolmannes – eli yksi prosentti kaikista viljelijöistä – ei usko ilmastonmuutokseen lainkaan.

Kaksi prosenttia viljelijöistä katsoo, että ilmastonmuutoksesta ei ole tällä hetkellä riittävästi näyttöä.

Sen sijaan ylivoimainen enemmistö eli 97 prosenttia suomalaisviljelijöistä pitää ilmastonmuutosta tosiasiana.

Tämä käy ilmi Luonnonvarakeskus Luken tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin viljelijöiden näkemyksiä ilmastonmuutoksesta sekä maataloustuotannon tulevaisuudesta Suomessa.

Viljelijöiden näkemys käy tältä osin yksiin tieteellisen käsityksen kanssa, korostaa tutkija Jaana Sorvali Lukesta.

Viljelijät arvioivat ilmastonmuutoksen uhkaavan maataloutta enemmän muualla kuin Suomessa. Kuva: Jukka Pasonen

Vaikka viljelijät ovatkin itse ilmiön olemassaolosta käytännössä yksimielisiä, näkemykset sen syistä jakautuvat selkeästi.

Kolmannes pitää ilmastonmuutosta kokonaan tai ainakin pääosin ihmistoiminnan seurauksena. 14 prosenttia taas ajattelee ilmastonmuutoksen olevan pääosin luonnon normaalia vaihtelua.

Näiden ääripäiden väliin jää enemmistö eli puolet vastaajista. He katsovat ilmastonmuutoksen johtuvan yhtä lailla luonnollisista syistä kuin ihmistoiminnastakin.

”Vastaukset osoittavat, etteivät viljelijät ole yksi yksittäinen, ilmastonmuutoksesta tietyllä tavalla ajatteleva ja siihen tietyllä tavalla suhtautuva joukko”, sanoo Sorvali.

Ilmastonmuutos voi pidentää kelirikkokausia. Viime keväänä kelirikko oli monin paikoin niin paha, että moni viljelijä oli vaarassa jäädä ilman lannoitteita teiden heikentyneen kantavuuden vuoksi. Ristiinassa Päiviö Piispasen tilaamat lannoitteet jouduttiin purkamaan maatalousseuran kuivurin pihalle, koska tilalle asti ei voinut kuormaa viedä. Kuva: Kari Salonen

Vaikka tutkijoiden enemmistö kertookin meille ilmastonmuutoksen johtuvan nimenomaan ihmistoiminnasta, monille ilmastonmuutos ja sen alkuperä on vastausten perusteella silti ”uskon asia”.

”Ilmastonmuutos on monimutkainen kokonaisuus, eikä siitä ole ensikäden suoraa kokemusta. Siksi arvot, tunteet ja näkemykset maailmasta vaikuttavat siihen, miten ilmastonmuutokseen suhtaudutaan”, Sorvali sanoo.

Millaisilla argumenteilla omaa näkemystä sitten perusteltiin? Osa ilmastonmuutokseen kriittisesti suhtautuvista perusteli asiaa sillä, ettei ole havainnut mitään muutoksia, jotka voisi pistää erityisesti ilmastonmuutoksen piikkiin.

Ilmiötä osana luonnollista vaihtelua taas perusteltiin useasti sillä, että luonnossa on aina tapahtunut muutoksia. Nykyinen ilmastonmuutos ei ole mitään uutta tai kummallista.

Osa koki, että ilmastonmuutoskeskustelu on taas yksi keino hyökätä maatalouselinkeinoa vastaan. ”Maatalous on kaiken pahan alku, sanotaan.”

Moni viljelijä uskoo, että Suomi saattaa hyötyä ilmastonmuutoksesta. Globaalisti se on kuitenkin vakava uhka. Kuva: Jukka Pasonen

Viljelijät, jotka ajattelevat ilmastonmuutoksen johtuvan ihmistoiminnasta, kokevat tutkimuksen mukaan myös vastuuta asian ratkaisemisesta, Sorvali kertoo.

”Ne viljelijät, jotka katsovat ilmastonmuutoksen johtuvat ihmisen omista toimista, uskovat myös vahvemmin siihen, että ihminen voi osaltaan sitä torjua ja kannattivat lisätoimia ilmastonmuutoksen torjumiseen.”

Nekin viljelijät jotka eivät tunnista ihmisen vaikutusta ilmastonmuutoksen aikaansaajana, kyllä kannattavat ja tekevät paljon ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen toimia. Tosin he eivät välttämättä ajattele niitä ilmastonmuutostoimina.

Hyvänä esimerkkinä tästä ovat maan kasvukuntoa lisäävät toimenpiteet, salaojituksen kunnostus ja lisääminen sekä viljelykiertojen ja kasvilajivalikoiman monipuolistaminen.

”Nämä ovat sellaisia normaaleja maatalouden toimia, joita on tehty aina”, sanoo Sorvali.

Tutkimuksessa kysyttiin myös, kuinka suuri uhka ilmastonmuutos on maataloudelle.

Globaalisti suurena uhkana ilmastonmuutosta pitää valtaosa, 74 prosenttia vastaajista. Suomen maataloudelle sen arvioi suureksi uhaksi ainoastaan 32 prosenttia vastaajista.

Yli 60 prosenttia vastaajista arvioi ilmastonmuutoksen päinvastoin parantavan Suomen maatalouden asemaa globaalisti muun muassa satojen parantumisen myötä.

Tässäkin oli alueellisia eroja, Sorvali kertoo.

”Varsinaissuomalaiset viljelijät uskovat keskimääräistä enemmän ilmastonmuutoksen tuomiin mahdollisuuksiin. Eniten se nähdään uhkana Etelä-Savossa, vähiten Lapissa.”