Luomuviljan tulevaisuus riippuu viennistä – alan uhkakuvassa tuotanto kasvaa, mutta ei riittävästi

Luomukauralle on maailmalla kysyntää. Arkistokuvassa luomuviljelijä pellollaan. Kuva: Sanne Katainen

Luomuviljan kysyntä Suomessa perustuu pitkälti luomutuotteiden vientiin, sanoi Fazer Myllyn toimitusjohtaja Jarkko Arrajoki Vilja-alan yhteistyöryhmän luomuviljawebinaarissa viime viikolla.

Luomutuotteiden kysyntä kasvaa kotimaassa tasaisesti, mutta päivittäistavarakaupan myynnistä vain 2,6 prosenttia on luomua.

"Luomuvalikoimaa toivotaan lisää, mutta tuotteita ei osteta yhtä hanakasti", Arrajoki sanoo kuluttajakäyttäytymisestä.

Maailmalla luomutuotteiden kysyntä kasvaa, mutta niin kasvaa tarjontakin. Siten kilpailu kovenee ja kysynnän ja tarjonnan tasapaino vaikuttaa hintoihin.

Suomen valtteja maailman luomumarkkinoilla on luotettava ja todennettavissa oleva toimitusketju.

Todennettavuus tarkoittaa muun muassa tarkkaa kirjanpitoa maatiloilla ja esimerkiksi laajaa torjunta-ainejäämien testausta viljan vastaanotossa.

Koska luomulla on kansainvälisesti kova kysyntä, luomutuotteet matkaavat ympäri maailmaa suhteellisesti enemmän kuin tavanomaiset tuotteet. Keski-Eurooppa on suomalaisten tuotteiden tärkein vientikohde.

Luomuviljan vienti jyvinä Suomesta on vähäistä.

"Luomuviljan vienti on asia, jota ei vielä olla päästy tekemään", sanoo Avenan kansainvälisestä viljakaupasta vastaava Sam Tallberg.

Kun puhutaan luomuviljan viennistä, puhutaan pääasiassa kaurasta. Pääalue viennille on Saksa.

Luomukauralle on kysyntää ja ongelma on, että Suomesta ei riitä vietävää.

"Laivauskokoisien erien saamiseksi tuotannon pitäisi kasvaa paljon", Tallberg sanoo.

Onnistuakseen luomukauran vienti vaatisi sopimusviljelyä ja viljelyalan lisäämistä. Vientimäärät olisi tiedettävä jo ennen satokautta, jotta esimerkiksi Baltian maat eivät vie kauppoja nenän edestä.

Sopiva laivauserä olisi noin kolme miljoonaa kiloa. Syksyllä 2019 luomukaurasato oli reilut 76 miljoonaa kiloa, josta vietiin miljoona kiloa. 43 miljoonaa kiloa jalostettiin kotimaassa elintarvikkeiksi ja 27 miljoonaa rehuksi.

Uhkana alalla on, että tuotanto kasvaa ja hinnat laskevat, mutta tuotanto ei siltikään riittäisi vientiin, joka voisi onnistuessaan tukea hintoja.

Vaihtoehtona luomuviljojen viljelyssä on myös erikoistuminen.

Gluteenittoman luomukauran eli luomupuhdaskauran kysyntä maailmalla kasvaa, kertoi Pekka Kultti Helsingin myllystä.

"Viennin osuus on 95 prosenttia gluteenittomissa kauratuotteissa."

Helsingin myllyllä on reilu 30 sopimustuottajaa luomupuhdaskauralla. Lisää tuottajia tarvitaan tulevaisuudessa.

Tuotantosopimukset ovat kiinteähintaisia. Laatu vaikuttaa lopulliseen hintaan.

Tilakohtaiset sopimusmäärät vaihtelevat 50 tonnista jopa 1 200 tonniin.

Puhdaskauran viljely vaatii ammattitaitoa. Sopimusviljelijät ovat pitkänlinjan luomuviljelijöitä ja saavat vaikeinakin satokausina hyviä satoja, Kultti sanoo.

Toinen erikoistumissuunta voi olla siemenviljely. Myös se on sopimusviljelyä, joka tuo varmuutta tilan talouteen.

Riskejä luomusiementuotannossa on esimerkiksi hukkauran tulo luonnoneläinten mukana pelloille tai se, että sadon itävyys ei riitä siemeneksi, viljelijä Tero Tolvanen kertoo.

Viljelijältä vaaditaan huolellisuutta kaikissa vaiheissa, jotta kasvustot ja sato on puhdasta muista lajeista ja että rikkakasvit eivät aiheuta ongelmia.

Tulevina vuosina luomusiemenen käyttövaatimuksen kiristyminen lisännee luomusiemenen kysyntää.