”Viljelijät voivat hillitä ilmastonmuutosta, kun vain löydämme oikeat keinot ja myös käytämme niitä”, Christine Jones kannusti Suomen vierailullaan. Kuva: Hia Sjöblom
Monipuolinen peltolajisto varastoi hiiltä: "Missä tahansa näkee paljasta peltomaata, näkee hiilihukkaa"
Osallistu omalla ilmastotyölläsi MT:n kuvakilpailuun!
Christine Jones ihaili suomalaiskesän syvää vihreyttä, jonka hän näki hyvän hiilensidonnan mahdollisuutena. Juuso Joona esitteli suomalaispellon juurikasvustoja. Kuva: Hia SjöblomMaailmalla tunnettu maaperäasiantuntija, australialainen ekologi ja tohtori Christine Jones katsoo varsinaissuomalaista peltoa ”sillä silmällä”. Hän nappaa käteensä kokkareen peltomaata, hypistelee, haistelee ja tunnustelee.
”Hyvä maa tuoksuu hyvälle”, Jones sanoi Kosken kartanolla Salon Perniössä, missä hän valoi uskoa ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun.
”Maaperän mikrobit, kuten sienet, bakteerit ja levät, ovat ahkeria työläisiä, jotka raatavat auringon voimalla. Kasvit hyödyttävät yhteyttäessään maaperän eliöstöä. Se puolestaan luovuttaa kasveille ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Kasvit kasvavat ja maaperä voi hyvin. Jokainen peltomaan kokkare on kuin pieni aurinkovoimalla käyvä tuotantolaitos.”
Hyvässä maassa on käynnissä tehokas vaihtokauppa. Mitä enemmän maaperässä on mikrobeja, sitä paremmin kasvitkin yhteyttävät ja kasvavat.
Tehokkaassa yhteistyökuviossa maaperään varastoituu hiiltä. Näitä hiilinieluja maailma tarvitsee ruuan tuotannon jatkamiseksi ja suojaksi ilmastonmuutosta vastaan.
Jones muistutti Suomen vierailullaan, että 150:n viime vuoden aikana maailman viljelysmaat ovat menettäneet 30–75 prosenttia hiilivarastoistaan. Samalla ilmaan on syydetty hiilidioksidia valtavat määrät.
Hiiltä karkaa jatkuvasti maan muokkauksen yhteydessä. Siksi Jones kannustaa kevennettyyn muokkaukseen kynnön sijaan.
”Olisipa sellainen ihme olemassa, joka muuttaa hiilidioksidin elämää ylläpitäväksi hapeksi, parantaa maan kasvuvoimaa, turvaa peltomaan rakenteen ja vedenpidätyskyvyn sekä mahdollistaa tuottavan ruuantuotannon”, Jones sanoi ja ojensi saman tien ratkaisuksi toimivan yhteyttämisen.
”Meidän on syytä olla kiitollisia kaikille vihreille kasveille, jotka peltojamme peittävät. Ne yhteyttävät, vapauttavat happea ilmaan ja varastoivat hiiltä maahan. Ilman yhteyttämistä ei yksinkertaisesti olisi maaperää, missä ruokaa voisi kasvattaa. Olisi vain kuivuutta ja kiviainesta.”
Christine Jones kertoi esimerkkejä australialaispelloilta, missä ilmastonmuutoksen myötä lisääntynyt kuivuus on näivettänyt kasvun ja peltoja yritetään uudelleen herätellä tuottaviksi.
”Onnistuminen edellyttää sinnikästä työtä ja vie vuosia. Se kuitenkin kannattaa. Ilmastonmuutos ja nälkä ovat paljon pahempia vaihtoehtoja.”
Viljelymenetelmät ovat avainasemassa. Maailman väkiluku kasvaa. Maaperän parantaminen on taistelua ilmastonmuutosta vastaan.
”Väärät menetelmät ovat aiheuttaneet myös tuhoja”, tohtori Jones totesi. Hän valoi kuitenkin uskoa kuulijoihinsa toteamalla, että viljelijöiden käsissä ovat avaimet tulevaisuuteen.
”Onko muka yllättävää, että 95 prosenttia elämästä maaperässä on peräisin kasvien hiilivarastoista. Hiilinieluista kannattaa siis pitää huolta.”
Jones painottaa monimuotoisuuden merkitystä. Hän sanoo, että kaikkialla maailmassa on kokemusta siitä, miten nurmet ja laidunmaat ovat maaperältään tuottoisampia kuin pitkälle yksipuolistetut sekä voimakkaasti muokatut pellot.
”Olen nähnyt näitä yksipuolistumisen vaikutuksia eri puolilla maailmaa. Ensin näyttää tehokkaalta ja tuottoisalta, mutta edessä on auttamatta kasvuvoiman heikkeneminen. Siksi jokaisella pellolla pitäisi olla monia lajeja pää- ja aluskasvien yhteenlaskettuna monimuotoisuutena. Mieluummin kymmenen kuin kaksi lajia.”
”Vihreys, ja nimenomaan ympärivuotinen kasvipeitteisyys, on tärkeää. Paljailta pelloilta karkaavat elinvoima ja vesi. Voisi ajatella, että missä tahansa näkee paljasta peltomaata, näkee hiilihukkaa.”
Maaseudun tulevaisuus (MT) ja Luonnonvarakeskus (Luke) järjestävät kesän aikana kuvakilpailun nimeltään Maatilani ilmastoratkaisut. Kilpailu alkaa tänään ja kestää aina lokakuun loppuun asti.
Kuvakilpailuun voit osallistua lähettämällä kuvan omasta ilmastoratkaisustasi osoitteeseen verkkolehti@maaseuduntulevaisuus.fi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
