Eläinten hyvinvointilaki odottaa perustuslakivaliokunnan kantaa uskonnollisten teurastusten kieltämiseen

Eläinten hyvinvointilakia on valmisteltu vuosia. Parsinavetat ovat olleet yksi väännön kohde. Kuva: Jaana Kankaanpää

"Olen luottavainen, että eläinten hyvinvointilaki ehtii valmiiksi tämän eduskunnan aikana", eduskunnan maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) sanoo.

Hallitus antoi vuosia valmistellun lakiesityksen eduskunnalle syksyllä. Esityksessä päädyttiin muun muassa siihen, ettei parsinavetoita ja porsitushäkkejä kielletä. Emakoiden pitoaikaa tiineytyshäkissä rajataan.

Esityksen käsittely maatalousvaliokunnassa on edennyt hyvin, Kalmari sanoo. Noin kolmenkymmenen lausunnonantajan kannat on kuultu. Seuraavaksi vuorossa on lopullisen mietinnön laatiminen.

Sitä ei kuitenkaan voida tehdä, ennen kuin perustuslakivaliokunta kertoo kantansa uskonnollisten teurastusten kieltämiseen.

"Vaikka asia on kokonaisuuden kannalta pieni, ilman lausuntoa emme voi edetä", Kalmari sanoo.

"Uskonnon harjoittaminen on perustuslaillinen oikeus, mutta toisaalta Suomessa ei voi polkea eläinten oikeuksia. Kukaan muu ei voi tätä asiaa ratkaista kuin perustuslakivaliokunta."

Kalmarin mukaan maatalousvaliokunta käy heti kevätistuntokauden alettua tammikuun alussa valmistavan keskustelun ja laatii mietintöpohjan. Kunhan perustuslakivaliokunnan kanta saadaan, mietintö voidaan viimeistellä.

Kalmari arvioi, ettei lakiesitykseen ole tuotantoeläinten kannalta tulossa oleellisia muutoksia.

"Hallitusohjelman linjaus, joka mukaan uusia kustannuksia aiheuttavia velvoitteita ei säädetä, pysyy perälautana."

Hallituksen esityksen kiristäminen aiheuttaisi paitsi tuotantokustannusten nousua, myös muita ongelmia, Kalmari toteaa.

"Esimerkiksi yritykset voivat käyttää hyvinvointiasioita markkinoinnissaan vain, jos ne ylittävät lainsäädännön vaatimukset."

Hyvinvointikorvausta voidaan samaten maksaa vain peruslainsäädännön ylittävistä toimenpiteistä.