Onnistuuko 400 lampaan keritseminen vuorokaudessa Toni Kattilankoskelta? – Suora lähetys erikoisesta maratonista alkaa kello 9

Toni Kattilankosken tavoitteena on keritä vähintään 400 lammasta vuorokauden kuluessa. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Lampaita ei keritä vain villan vuoksi. Se tehdään ennen kaikkea niiden hyvinvoinnin takia; onhan siitä säädetty jopa eläinsuojelulaissa. Kuva: Kari Salonen

"Tämä on yhden sortin kestävyyssuoritus", kuvailee keritsijä Toni Kattilankoski edessä olevaa maratonia. Niitä mies kertoo juosseensa, mutta nyt ei kyse mistä tahansa urheilusuorituksesta. Tavoitteena on keritä vähintään 400 lammasta vuorokauden kuluessa.

Maraton järjestetään Isokummun lammastilalla Sievissä ja sitä voi seurata suorana Youtubesta. Lähestys alkaa tänään 2.10. kello 9 ja päättyy huomenna 3.10. kello 9.

"Kokeillaan, mihin miehestä on", Kattilankoski tuumii.

Viisi vuotta keritsijän töitä tehnyt Kattilankoski aikoo keritä kaksi tuntia putkeen ja pitää sitten 10–15 minuutin ruoka- ja juomapaussin. "Mitään nukkumataukoja en pidä."

Jossain vaiheessa iskee varmasti väsymys, mutta Kattilankoski uskoo saavansa maratonin kunnialla loppuun. "Laskennallisesti pitäisi olla mahdollista. Keritsen noin 20 lammasta tunnissa eli yhtä soittoa se olisi 480 lammasta."

"Viime keväänä tein eräänlaisen ennätyksen, kun keritsin 243 lammasta 13 tunnissa. Tosin taukoineen varsinaista työaikaa oli kymmenisen tuntia."

"Kaikki alkoi puolihuolimattomasta vitsistä vuosi sitten, ja ne ottivat sen todesta" Kattilankoski leukailee. Hän oli Isokummun tilalla keritsemässä kätensä loukanneen lampuri Satu Kumpulaisen apuna. Siinä syntyi ajatus kokeilla, montako lammasta saisi kerittyä vuorokaudessa.

Urakkaa ajatellen Isokummun tilalla on riittävästi elämiä ja puitteet kunnossa niiden nopeaan siirtelyyn. Kaikkiaan Isokummun tilalla on lähes 400 uuhta ja noin 300 uuhi- ja pässikaritsaa. Osa karitsoista on ostettu muualta jatkokasvatukseen teurastamoa varten, Kumpulainen kertoo.

"Eläimet eivät ainakaan lopu kesken."

Isokummun tilalla kasvatetaan suomenlampaita ja kainuunharmasta. Kattilankoski keritsee kunkin väriset eläimet keritään omana porukkana, jotta villat pystytään käsittelemään väreittäin, Kumpulainen kertoo. Villa jatkojalostetaan omassa kehräämössä.

Lokakuun ensimmäinen viikonloppu valittiin siksi, että Isokummun kaikki lampaat on ehditty tuoda takaisin päätilalle. Kesät lampaat ovat maisemanhoitajina eri puolilla maakuntaa. Syyskuun puolivälissä kotiin palanneiden lampaiden villa on vielä puhdasta, Kumpulainen selittää.

Keritseminen voi näyttää hurjalta hommalta. Lammasta se ei vahingoita vaan päinvastoin on välttämättömyys sen hyvinvoinnille.

Eläinsuojelulain mukaan lammas pitää keritä vähintään kerran vuodessa. Mikäli villa päätyy jatkojalostukseen, eläin pitää keritä kaksi kertaa vuodessa, Kumpulainen kertoo.

"Pitkä, huopunut ja likainen villa ei eristä kunnolla, päinvastoin. Parin viikon kuluttua keritsemisestä lampaan villa on kasvanut niin paljon, että se pärjää kylmässä."

Sisäruokintakaudella liian pitkään ja huonokuntoiseen villaan saattaa pesiytyä ulkoloisia, Kumpulainen lisää.

Ammattikeritsijän käsissä lampaalla on hyvät oltavat. Lammas laitetaan istumaan, jotta se ei pääse karkuun eikä potki.

Keritsin on terävä, joten pieniä haavoja tulee silloin tällöin. Ne hoidetaan asianmukaisesti saman tien, Kumpulainen kertoo.

Yleensä Isokummun lampaiden sorkat hoidetaan keritsemisen yhteydessä. Tällä kertaa maratonlampaiden manikyyri hoidetaan erikseen, jotta kaikki sujuu mahdollisimman nopeasti.

Kattilankosken ja oman väen lisäksi maraton tarvitsee huoltojoukot. Mukana on tilan työntekijöitä sekä talkoolaisia. Haaveena on, että mukana olisi kymmenkunta ihmistä pyörittämässä vuoroja, Kumpulainen kertoo. Jos ei saada muuten riittävästi apuvoimia, oma väki tekee pitempää päivää. Tilan työntekijät tekevät päivävuoroja ja yöhän nuoria, jotka ovat olleet tilalla kesätöissä. "Heille valvominen on helpompaa", Kumpulainen nauraa.

Lue myös:

"Lampaat nousevat nuorten palautteissa hyvin tärkeinä esiin", kertoo Vuoden lammastilaksi valitun Isokummun lammastilan yrittäjä Satu Kumpulainen