Vesistörajoite yhä useammalle pellolle
Suomen ympäristökeskus on selvittänyt kolmen vesistön varressa, miten paljon uuden vesilain vesistölinjaus kasvattaa vesistöjen varressa olevien peltojen määrää. Laskelmat tehtiin Paimion- ja Vantaanjoen vesistöalueille sekä Savossa Juojärven reitille.
Samalla laskettiin, paljonko ruiskuttamatta jätettävä ala muuttuu, kun siirrytään käyttämään uusia torjunta-aineiden käyttörajoituksia.
Yleislinja on, että vesistöjen määrä kasvaa hieman ja vesistörajoitteetkin koskevat aiempaa useampaa lohkoa. Samalla torjunta-aineiden suojaetäisyydet vesistöön lyhenevät ja ruiskuttamatta jäävä ala pienenee.
Dramaattisin muutos on Paimionjoella, missä vesistöjen varressa olevien lohkojen määrä kaksinkertaistuu.
Kahdella muulla alueella vesistörajoitteita tulee hieman nykyistä useammalle lohkolle.
Tilanne tasoittuu, kun katsotaan, paljonko peltoa pitää jättää ruiskuttamatta. Paimionjoella ruiskuttamatta jätettävä ala kasvaa, kun käytetään 20 ja 10 metrin suojakaistan vaativia torjunta-aineita.
Kaikilla torjunta-aineilla suojaetäisyyttä pitää jättää kolme metriä, ja etäisyys mitataan vesirajasta. Ruiskuttamatta jätettävä ala on silloin promillen luokkaa kaikilla kolmella alueella.
Vanhoissa ehdoissa suojakaista oli kaikille torjunta-aineille 25 metriä.
Vantaanjoella ruiskuttamaton ala kasvaa hieman, kun käytetään 20 metrin suojakaistan edellyttäviä aineita, mutta pienenee selvästi kymmenen metrin rajauksella ja ala kutistuu promilleen kokonaispeltoalasta kapeimmalla kolmen metrin kaistalla.
Juojärven reitin varressa ruiskuttamatta jäävä ala pienenee kaikilla suojaetäisyyksillä ja torjunta-aineilla.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
