Ministeriön päätös romahdutti nauriin ja retiisin viljelyn

Retiisin taimi. Kuvan taimi ja sen viljelijä eivät liity juttuun. Kuva: Sari Gustafsson

Maa- ja metsätalousministeriön loppuvuodesta tekemä päätös palauttaa nauriin ja retiisin sadonkorjuuvelvoite on vaikuttanut suorastaan dramaattisesti näiden kahden kasvin viljelyalaan.

Kun vielä viime vuonna naurista ilmoitettiin päätukihaussa yli 1 260 hehtaarille, tänä vuonna sen ala putosi viidennekseen siitä, alle 240 hehtaariin.

Samoin kävi retiisille. Sitä ilmoitettiin viime vuonna vajaalle 406 hehtaarille, tänä vuonna enää runsaalle 29 hehtaarille. Sen suhteellinen vähenemä oli vieläkin rajumpi kuin nauriin, sillä tämänvuotinen ala on vain seitsemän prosenttia viimevuotisesta.

Tiedot käyvät ilmi luvuista, jotka Maaseutuvirasto Mavi selvitti tämänvuotisen päätukihaun tiedoista MT:n pyynnöstä.

Sadonkorjuuvelvoite tarkoittaa sitä, että avomaavihannesten pohjoista tukea hakeneiden viljelijöiden pitää korjata sato niiltä lohkoilta, joilla he ovat ilmoittaneet viljelevänsä tänä vuonna naurista tai retiisiä.

Sadonkorjuuvelvoite poistettiin useimpien tukien ehdoista vuoden 2015 alusta, kun nyt voimassa oleva EU:n maatalouspolitiikan ohjelmakausi tukineen alkoi.

Ministeriö perusteli sadonkorjuuvelvoitteen palauttamista avomaavihannesten pohjoisen tuen ehtoihin marraskuisessa tiedotteessaan sillä, että varsinkin naurista ja retiisiä on viljelty ”ilman tarkoitusta tuottaa satoa markkinoille”.

”Muutoksella halutaan varmistaa, että avomaan vihannesten suhteellisen korkea kansallinen hehtaarituki kohdentuu ruuantuotantoon ja aktiiviviljelyyn.”

Pohjoista tukea maksetaan Suomessa C-alueella sijaitseville tiloille.