Lappeenrannan yliopisto ratkaisee eläinjäteongelmaa Intiassa

Hindut kunnioittavat lehmiä, mutta muiden intialaisten on välillä vaikeaa ymmärtää niiden arvoa. Kuva: Satu Lehtonen

Eläinruhot ovat iso jäteongelma ympäri maailmaa. Intiassa niitä hyödynnetään pienimuotoisesti lääkkeiden raaka-aineena, mutta valtaosa ruhoista lojuu hyödyntämättömänä maaseutu- ja taajama-alueilla.

Ruhot sisältävät kuitenkin monia hyödyllisiä ainesosia, joita voidaan tehokkaan kierrätyksen avulla käyttää esimerkiksi viljelykasvien lannoitteena sekä ja uusiutuvan energian raaka-aineena.

"Suomessa on tätä varten olemassa ainutlaatuista teknologiaa ja nyt sitä on tarkoitus soveltaa Intiassa", professori Pasi Syrjä LUT:sta kertoo tiedotteessa.

LUT on mukana hanke-organisaatiossa, joka koostuu suomalaisista ja intialaisista teknologia-alan yrityksistä. Ne kehittävät eläinjätteen käsittely-yksiköitä, jotka ovat muunneltavissa ja skaalattavissa erilaisiin olosuhteisiin. Käsittely-yksikön päätuote on orgaanisen lannoitteen raaka-aine.

Prosessin aikana yksikkö tuottaa enemmän energiaa kuin se kuluttaa ja siitä syntyvä jätevesi puhdistetaan käyttökelpoiseksi. LUT:n rooli hankkeessa on tutkia, miten uusi kiertotalouden malleja noudattava ratkaisu juurtuu ja leviää uusiin yhteisöihin siten, että liiketoimintamalli tuottaa positiivia yhteiskunnallisia vaikutuksia.

"Kestävän liiketoiminnan täytyy tuottaa taloudellisen tuoton lisäksi myös yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä hyötyjä", tutkijaopettaja Helena Sjögrén kuvailee.

"Intialaisessa yhteiskunnassa ihmisten luottamus instituutioita vastaan on todella alhainen. Siksi paikalliset ihmiset pitää saada heti alusta asti mukaan, jotta ansaitsemme heidän luottamuksensa."

Yhteiskuntarakenteissa on paljon asioita, jotka on otettava huomioon. Esimerkiksi kastittomien asema sekä perhe- ja sukukeskeisyys ovat kulttuurin keskeisiä osia.

Kastittomille eläinruhojen hyödyntäminen on usein ainoa toimeentulon lähde. Sjögren vakuuttaa, että toimeentulo on turvattu heille jatkossakin.

"Pyrimme kehittämään yhteisön oloja hienotunteisesti, yhteiskunnan rakenteita järkyttämättä. Takaamme kastittomien toimeentulon jatkossakin, mutta mahdollistamme heille paremmat olosuhteet toimeentulon hankkimiseksi", Sjögren sanoo.

"Tässä hankkeessa on tarkoitus ratkaista iso jäteongelma. Uusi laitos lisää paikallista yrittäjyyttä, mikä puolestaan parantaa ympäröivän yhteisön elinoloja", Syrjä painottaa.

"Jos bisnes lähtee toteutumaan ja kasvamaan, sen ympärille helppo rakentaa lisää eri toimintoja."

Lue lisää:

Brittilehti: Radioaktiiviset villisiat riehuvat Fukushiman ydinonnettomuusalueen ympäristössä

Näin Honkajoen jäterasva muuttuu dieseliksi, "Ei oikein sika-nauta -jauhelihaa enää tee mieli"