Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Viljelijät ovat olleet korvaamattomana apuna ukrainalaisille – oma jaksaminen on ollut kriisien keskellä koetuksella, kertoo tutkimus

Vaikeassa tilanteessa tilallisten apu on ollut monille korvaamatonta, kertoo tutkija.
Arkistokuva mansikkatilalta, kuvan henkilöt eivät liity artikkeliin.
Arkistokuva mansikkatilalta, kuvan henkilöt eivät liity artikkeliin. Kuva: Sanne Katainen

Moni Suomeen saapuneista ukrainalaisista on saanut asunnon suoraan tilayrittäjältä.

Työ tilalla on ollut myös selviytymiskeino stressin hetkittäisessä lievittämisessä.

”Maatilayrittäjien apu kotoutumisessa on ollut merkittävä”, kertoo julkistustilaisuudessa tutkija Atte Penttilä E2 tutkimuksesta.

Tutkimus kartoitti, miten ukrainalaiset kausityöntekijät ja heitä työllistävät viljelijät ovat selvinneet kahdesta perättäisestä kriisistä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Erityisen tärkeäksi helpotukseksi koettiin tilapäisen suojelun status: työ tilalla voitiin aloittaa heti, jo ennen työluvan saantia.

Moni majoitti tilallaan kokonaisia ukrainalaisperheitä.

Tilayrittäjien jaksaminen on ollut kriisien keskellä koetuksella.

Osa viljelijöistä koki toisaalta tekevänsä vastaanottokeskusten työtä ilman korvausta. Moni majoitti tilallaan kokonaisia ukrainalaisperheitä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kun kuntamalli otettiin käyttöön väliaikaiseksi ratkaisuksi keväällä 2022, majoituspalveluista alettiin maksaa viljelijöille korvauksia. Korvauksien maksun sujuvuus riippui kuitenkin kunnasta.

Kuntamallia on jatkossa mietittävä tarkemmin tilayrittäjien kanssa varsinkin, jos tilayrittäjät ovat itse vuokranneet tiloja, Penttilä ehdottaa.

Kun majoituksen kustannukset nousivat sähkön hinnannousun takia, osa joutui lopettamaan ukrainalaisten majoituksen tykkänään.

Kaikki ei ollut vain ruusuista: Osa kausityöntekijöistä oli myös tyytymättömiä tilalla saamaansa kohteluun. Osa taas koki byrokratian raskaaksi.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Yrittäjän kokema stressi esimerkiksi sadosta tai korona-aikaan viruksen leviämisvaarasta saattoi purkautua myös työntekijöihin.

Tilaisuudessa on puhumassa myös Olena Temnikova Siirtolaisinstituutista.

Hän kertoo, että ikävimmillään ukrainalaisten tilannetta käytettiin hyväksi.

”Jos työnantaja vuokraa parakkia ja laskuttaa 300 euroa kuussa per paikka, mutta samassa tilassa on kymmenen henkilöä, se ei ole enää auttamista. Jotkut halusivat hyötyä tilanteesta. Se tuntuu pahalta.”

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Moni on kuitenkin saanut tilallisilta apua, joka vaikeassa tilanteessa on ollut korvaamatonta.

”Tiedän, että monet ukrainalaiset eivät koskaan unohda miten paljon tukea ja apua he ovat saaneet täältä”, eräs tutkimuksessa haastateltu toteaa.

Aineistoa ukrainalaisten osalta on kerätty 21 haastattelun pohjalta. Tilayrittäjiä haastateltiin kymmenen.

Tutkimusta on rahoittanut MTK:n säätiö.