Öljykasveilla on nyt kova tuholaispaine – helle moninkertaistaa määrän parissa päivässä ilman torjuntaa

Rapsikuoriaisia on nyt paikoin erittäin runsaasti. Kuva: Kimmo Haimi

Iittiläinen Petri Lintukangas kannustaa tarkkailemaan kasvustoja nyt tiuhaan, jotta tuholaiset eivät tekisi kasvustosta selvää. Kuva: Kimmo Haimi

Helteisenä jo pitkään jatkunut sää on kasvattanut öljykasvien tuholaispaineen nyt suureksi. Nyt kannattaa tarkkailla rypsi- ja rapsikasvustoja, toteaa viljelijä ja öljykasvinviljelyn asiantuntija Petri Lintukangas Iitistä.

Lintukankaan mukaan tämänhetkisessä säässä tuholaisten määrä voi parissa kolmessa päivässä jopa moninkertaistua.

Erityinen uhka kasvustoille on tällä hetkellä rapsikuoriainen, jota on monin paikoin erittäin runsaasti.

Lintukangas suosittelee torjuntaan samaa tehoaineiden ja valmisteiden jaksotusta kuin RypsiRapsi 2025 -hankkeen asiantuntijat: Torjunta aloitetaan Avauntilla, jonka teho riittää viikoksi.

Sen jälkeen esiintyviä kuoriaisia voi torjua Biscayalla. Mikäli kolmas käsittely on tarpeen, Lintukangas käyttää Mospilania.

Tarvittaessa näiden väliin voi sijoittaa myös pyretroidi-käsittelyn. Kahta pyretroidi-käsittelyitä ei kuitenkaan pidä tehdä peräkkäin.

Avaunt tehoaa myös kaalikoihin, jos niitä havaitaan kasvustossa.

Rypsi- ja rapsikasvustojen tämänhetkistä tilannetta Lintukangas luonnehtii "kaksijakoiseksi". Osa kasvustoista on kärsinyt kovasti sekä rikkakasveista että tuholaisista, osa taas on jopa erinomaisessa kunnossa.

Kasvustojen kuntoon vaikuttaa erityisesti kylvöaika.

"Viime syksy ja talvi olivat sellaiset kuin olivat eli lunta ei ollut. Kun maa oli keväällä sula, monet halusivat toimia sinänsä järkevästi ja oikein eli aikaisella kylvöllä hyödyntää maassa olevan kosteuden. Osa kylvi rypsiä tai rapsia jo huhtikuussa."

Kun toukokuu olikin hyvin viileä, öljykasvit lähtivät kasvuun hitaasti ja kasvu juroi pitkään.

"Hitaan kehityksen vuoksi kasvit olivat alttiita sekä rikkakasveille että tuholaisille", Lintukangas kertoo.

Osa taas kylvi öljykasvit selvästi myöhemmin, vasta viljojen jälkeen. Yhtenä syynä saattaa olla maa- ja metsätalousministeriö päätös korottaa valkuaiskasveille maksettavaa tukea, Lintukangas arvioi.

Toisin kuin aikaiset kylvöt myöhään kylvetyt kasvustot ovat saaneet sekä lämpöä että kosteutta. "Osa niistä on jopa erinomaisia", Lintukangas luonnehtii.