Sateinen syksy kutisti syyskylvöjen alaa, vaikka syyskasvit kiinnostavat

Talven säät ratkaisevat, miten iso osa syksyllä kylvetystä alasta selviää kesään. Kuva: Markku Vuorikari

Syyskylvöiset kasvit pärjäsivät viime alkukesän kuivuudessa kevätviljoja paremmin. Syksyllä moni oli kiinnostunut kasvattamaan niiden alaa, mutta sateinen sää söi aikeita.

Syysviljojen kylvöala jäikin viimevuotista pienemmäksi, noin 95 000 hehtaariin, Luonnonvarakeskus Luke tiedottaa.

Syysruista kylvettiin noin 20 000 hehtaaria. Ala on 7 100 hehtaaria pienempi kuin kuluneen kasvukauden viljelyala.

Syysvehnää saatiin kylvöön 58 800 hehtaaria. Se on 15 300 hehtaaria vähemmän kuin viime vuoden syyskylvöala ja 9 600 hehtaaria pienempi kuin talvesta selvinnyt viime kesän syysvehnäala.

Syysruisvehnän viljely on lisääntynyt. Sitä kylvettiin tänä syksynä noin 9 000 hehtaaria.

Syysohran kylvöala oli noin 2 000 hehtaaria.

Syysrypsiä ja -rapsia kylvettiin yhteensä 5 200 hehtaaria. Viime vuonna niiden kylvöala oli 6 000 hehtaaria, mutta talvesta selvinnyt ala vain 2 500 hehtaaria.

Suomen noin 2,3 miljoonan peltohehtaarin alasta noin miljoonalla hehtaarilla kasvaa viljaa. Tuoreiden lukujen valossa vuonna 2024 kasvavasta viljasta on kylvetty vajaa kymmenesosa jo tämän vuoden syksyllä.

Luomutilat suosivat ruista, ja luomun osuus syysrukiin kylvöalasta onkin noin 19 prosenttia. Luomusyysvehnän osuus on noin 5 prosenttia koko syysvehnän kylvöalasta.

Luomu on hyvin edustettuna myös syysöljykasvipelloilla. Luomurypsiä ja -rapsia kylvettiin noin 2 100 hehtaaria, joka on noin 40 prosenttia niiden koko kylvöalasta.

Suorakylvön osuus syysvehnäalasta oli 14 prosenttia, syysruisalasta 6 prosenttia ja syysrypsin ja -rapsin alasta 4 prosenttia.

Tiedot perustuvat satotilastokyselyn 6 000 maatilan tietoihin. Kasvukaudella 2024 toteutuvat viljelyalat julkistetaan kesäkuussa 2024.