Gps-paikannuksesta on nykyisin suuri apu sekä salaojasuunnitelmia maastoon merkitsevälle että salaojituksen toteuttavalle urakoitsijalle. Kuva: Johannes Tervo
Peltosalaojituksen suunnittelijoita tarvitaan tulevaisuudessakin – vain yhdessä paikassa voi kouluttautua alan ammattilaiseksi
Peltojen vesitaloutta käsitteleviä kursseja on useassa yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa, mutta ammattitutkinnon voi suorittaa vain Ilmajoella Etelä-Pohjanmaalla.
Tulevan salaojan merkitseminen on tarkkaa puuhaa. Ville Lehtonen, Juha Aalto, Jori Lahti ja Ville Tuomola keskittyvät gps-laitteen käyttöön. Kuva: Johannes TervoKahdeksan miestä istuu Sedun Ilmajoen kampuksen hämärässä tietokoneluokassa ja tuijottaa tiiviisti koneensa näyttöä. ProAgria Etelä-Pohjanmaan asiantuntija Juha Laakso pitää heille paraikaa oppituntia peltosalaojien asemoinnista MicroStation-tietokoneohjelmalla.
Kurssilaiset ovat suorittamassa peltosalaojituksen suunnittelun maatalouden vesitalouden erikoisammattitutkintoon kuuluvia opintojaan. Kansantajuisemmin ilmaistuna he käyvät ”salaojakoulua”, kuten kurssin vastuuopettaja Heikki Koskimies sitä epävirallisesti kutsuu.
Sedu on tällä hetkellä käytännössä ainoa paikka Suomessa, jossa koulutetaan nimenomaan peltosalaojituksen suunnitteluun erikoistuneita ammattilaisia.
Muiden opintokokonaisuuksien osana sen sijaan on tarjolla yksittäisiä kursseja useammassakin ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa, kertoo Salaojayhdistyksen toiminnanjohtaja Helena Äijö.
Viimeksi alan koulutustarjontaa kartoitettiin Työtehoseuran tekemässä selvityksessä vuonna 2015.
Juuri Salaojayhdistys vastasi kaikesta peltosalaojituksen suunnittelukoulutuksesta vuoteen 2004 asti.
”Tuolloin yhdistyksessä tultiin siihen tulokseen, että olisi hyvä saada koulutus Opetushallituksen hyväksymäksi ammatilliseksi tutkinnoksi. Opetushallitus suositteli, että siitä tehtäisiin erikoisammattitutkinto.”
Erikoisammattitutkinnot ovat yksi Suomen kolmesta nykyisestä ammattitutkintotyypistä. Siinä missä ammatillinen perustutkinto takaa valmistuneelle tulevassa ammatissa tarvittavat perusvalmiudet, erikoisammattitutkinnossa tavoite on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan ammattitutkintoa syvällisempi ammatin hallinta.
Käytännössä erikoisammattitutkintoon hakeutuvalla täytyy olla jo ennen koulutuksen alkua työkokemusta salaojituksesta, Koskimies kertoo. Hän kertoo haastattelevansa kaikki kurssista kiinnostuneet ennen hyväksyntää, jotta näiden osaaminen riittää tutkinnon suorittamiseen.
Oleellista on myös se, että pääsee soveltamaan oppimaansa työelämään lähiopetuspäivien välissä. ”Kouluopetuksella ei saada opiskelijoille rutiinia alan työhön.”
Sedun kahdeksasta kurssilaisesta neljä kertoo työskennelleensä viime kesänä salaojatyömailla; viidellä on urakointitaustaa ja maataloutta kahdella.
Robert von Frenckell mittaa laskuojan pohjan tarkan sijainnin. Kuva: Johannes TervoSomerolainen Ville Lehtonen kertoo olleensa kymmenen vuotta töissä salaojafirmassa. Kauhajokisen Jori Lahden isällä puolestaan on ollut vanha Ketju-Mara eli Kurpan konepajan valmistama salaojankaivukone, joten salaojitus on tuttua työtä myös hänelle.
”Ikäni olen tehnyt kaivurihommia ihan ammatikseni. Nyt olen syventämässä täällä osaamistani”, kertoo puolestaan lappeenrantalainen Mika Kauppinen, joka urakointitöiden ohella viljelee maata.
Ammatillinen tausta näkyy myös kurssilaisten ikäjakaumassa: ”Mediaani on sellainen 40 vuotta”, Koskimies arvioi.
Teknisistä apuvälineistä huolimatta paperille tulostetulla suunnitelmallakin on edelleen sijansa maastotöissä. Kuva: Johannes TervoErikoisammattitutkinnon sisältöä rakennettiin Äijön mukaan vuoden verran yhteistyössä maatalousalan järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Tutkinto on uusittu äskettäin, ja nykyisin maatalouden vesitalouden osaamisala on osa maatalouden erikoisammattitutkintoa.
Tutkintoon kuuluu kaksi kaikille pakollista tutkinnon osaa, peltosalaojituksen suunnitteleminen sekä mittalaitteiden ja suunnitteluohjelmien käyttäminen.
Lisäksi opiskelijat voivat valita itselleen sopivat vapaavalintaisista osista, joita ovat muun muassa peruskuivatuksen suunnitteleminen, salaojituksen toteuttaminen ja ojaisännöinti.
Marcus Gjäls tekee tarvittavat merkinnät ajokeppiin. Kuva: Johannes TervoEnsimmäinen uuden tutkinnon suorittanut kurssi valmistui Sedusta vuonna 2012, Koskimies kertoo.
Sedussa oli tosin kurssitettu muutama vuosi aiemmin yksi erä uusia salaojasuunnittelijoita. Kyse oli kuitenkin jo ennen kurssia salaojasuunnittelua tehneistä, jotka hankkivat tutkinnolla itselleen ammattipätevyyden.
Nyt meneillään oleva kurssi on Sedussa jo neljäs peltosalaojituksen suunnittelun erikoisammattitutkinto. Se kestää enintään puolitoista vuotta, ja viimeinenkin koko tutkinnon osa on tämänkertaisilla kurssilaisilla edessä ensi syksynä.
ProAgria Etelä-Pohjanmaan salaojasuunnitteluun erikoistunut asiantuntija Juha Laakso (vasemmalla) toimii peltosalaojasuunnittelun erikoisammattitutkinnon opettajana. Heikki Koskimies on tutkinnon vastuuopettaja. Kuva: Johannes TervoVaikka peltosalaojasuunnittelijoiden ammattikunta onkin varsin pieni, sen tarve ei ole lähitulevaisuudessa ainakaan pienentymässä.
”Kyllä iso kuva on se, että eläköityminen kasvattaa huomattavasti suunnittelijoiden tarvetta lähimmän kymmenen vuoden aikana”, itsekin salaojasuunnittelua ProAgriassa tekevä Juha Laakso arvioi.
Kurssilaisista Martin Träskman on havainnut, että etelärannikolla on kova tarve nimenomaan ruotsinkieliselle suunnittelijalle. Päivätyönään Västankvarnin koetilalla työskentelevän Träskmanin ohella tähän tarpeeseen vastaa tulevaisuudessa myös inkoolainen Robert von Frenckell.
Lue myös:
Salaojatyömailla viime vuotta hiljaisempaa – urakoitsijat odottavat investointituen korotusta
Ammattitaidolla tehty salaoja kestää ainakin 30 vuotta – ”35 vuotta tätä on tullut opeteltua”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
