Kiinan tuontikielto sotki maatalousmuovin kierrätyshankkeen kuviot

Leena Erälinna toivoo, että Suomeen saadaan uusia muovijätteen jalostukseen erikoistuneita toimijoita. Kuva: Jarkko Sirkiä

Turun yliopiston Brahea-keskuksen vetämä maatalousmuovien kierrätyshanke oli viime vuonna hyvässä myötätuulessa. Useassa kunnassa järjestetyt keräyskampanjat saivat hyvän vastaanoton, puhdasta muovijätettä kertyi ja se saatiin välitettyä eteenpäin.

Sitten Kiina yllätti. Se ilmoitti, ettei enää ota vastaan muovijätettä muualta maailmasta.

Sen takia LiMuKe-hanke (likaisen muovijätteen keräys ja kierto) ei tänä keväänä järjestä keräyskampanjoita, projektipäällikkö Leena Erälinna kertoo.

Hankkeen keräämä muovi ei mennyt Kiinaan vaan Eurooppaan. Siellä on nyt täyttä.

"Eurooppa hukkuu muoviin", Erälinna sanoo.

Esimerkiksi Ison-Britannian muovijätteestä 65 prosenttia vietiin aiemmin Kiinaan. Irlannin muovijätteestä Kiinaan meni viime vuonna peräti 95 prosenttia, jätealan ammattilaisten tuore Jäteplus-kehti kertoo.

Nyt muovijätteelle on löydettävä uudet osoitteet.

Maatalousmuovijätettä arvioidaan syntyvän Suomessa 12 000 tonnia vuodessa, Erälinna kertoo.

Suurin yksittäinen erä on paalimuovi, jota myydään 7 000 tonnia vuodessa.

Loppu koostuu monesta pienemmästä jakeesta, esimerkiksi aumamuovista, katekalvoista ja -harsoista, kastelu- ja tihkuletkuista, kanistereista ja lannoite- ja siemensäkeistä.

Erälinnan mukaan kaikesta maatalouden jätemuovista puolet meni vuonna 2016 energiakäyttöön.

20 prosenttia päätyi kierrätykseen ja 30 prosenttia joutui kaatopaikalle.

Muovin vienti kaatopaikalle on nyt kielletty, Erälinna kertoo. Samoin on kielletty polttaminen tilalla – sitä jossain vaiheessa harrastettiin paljon.

Muoville onkin nyt entistä vaikeampaa löytää osoitetta.

Säkki- ja AIV-liuosastiakeräystä hoitavat 4H-nuoret, mutta keräykseen kelpaa vain osa säkeistä.

Fortum tarjoaa maksullista maatalousmuovien noutopalvelua.

Paalimuovien käsittelyyn erikoistunut Pohjanmaan muovikierrätys on lopettanut toimintansa.

LiMuKe-hanke syntyi alun perin puutarhatilojen aloitteesta, Erälinna kertoo. "Ne toivoivat muovijätteelleen toimivampia ja halvempia käsittelyjärjestelmiä."

Brahea-keskuksen kanssa hankkeeseen lähtivät Turun ja Hämeen ammattikorkeakoulut.

Hanke aloitettiin Salon, Paimion ja Sauvon seuduilla tehdyllä kyselyllä, jossa selvitettiin tiloilla syntyvän jätemuovin määrää ja laatua sekä sen käsittelyyn liittyviä ongelmia.

Kyselyn perusteella suurimmaksi ongelmaksi nousi kierrätyksen hinta.

Viime huhtikuussa Salossa järjestettiin ensimmäinen muovin keräyspilotti, lokakuussa toinen Salossa, Forssassa ja Taivalkoskella. Kokeilulla haettiin mallia, jonka voisi monistaa laajemminkin Suomeen.

Pilottia piti jatkaa tänä keväänä, mutta Kiina sotki kuviot.

Erälinna kertoo, että hanke hakee nyt muovijätteen jalostukseen erikoistuneita yhteistyökumppaneita.

Hän toivoo, että Suomeen ja Eurooppaan nousee uutta alan teollisuutta.

"Jos Kiinan tuontisulusta jotain positiivista hakee, niin se antaa meille lisämotivaatiota kehittää omaa yritystoimintaa."

Etsikkoaikana viljelijöiden kannattaa hänen mukaansa lajitella ja varastoida jätemuovi oikein eli nostaa sen jalostusastetta, jotta sille löytyy jatkossa osoite.

"Eri muovilajit erikseen, esimerkiksi paalimuovit ja -verkot eri kasoihin. Säilytetään puhtaassa ja kuivassa paikassa. Veden kuskaamisesta on turha maksaa."

Esimerkiksi eurolavan päälle laitettu kehikko vetää hyvin sadan paalin muovit, kun päälle laitetaan paino, hän toteaa.

Erälinnan mukaan Suomessa on vielä vallalla vanhakantaisia käsityksiä, joiden mukaan viljelijät eivät haluaisi kierrättää tai välittäisi ympäristöstä.

Hän toteaa, ettei asenteessa ole mitään perää. Kierrätysmotivaatio on tiloilla kova, kunhan vain oikeat kanavat löytyvät ja hinta saadaan kohdalleen.