Tuotantoeläimiä hoidetaan yhtä hyvin kuin ennenkin
Tuotanto- ja seuraeläinten hoidossa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia 2000-luvulla ja eläimiä hoidetaan yhtä hyvin kuin ennenkin, toteaa läänineläinlääkäri Tea Ahtelo Lounais-Suomen aluehallintovirastosta.
Ahtelon mukaan ilmoituksia eläintenpidon laiminlyönneistä tulee enemmän kuin ennen, kun asioista on alettu puhua ja ilmoittamisen kynnys on madaltunut.
Ahtelon mukaan Loimaalla esiin tullut sikojen pidon laiminlyönti on yksittäistapaus, eikä sitä pidä yleistää.
Tilanne voi näyttää entistä hurjemmalta myös siksi, että karjasuojien koko on kasvanut. Ongelmatapauksissa huonosti hoidettuja eläimiä on enemmän ja lopputulos on aiempaa karmeampi.
Ahtelon mukaan suurin osa viranomaisille tulevista eläinsuojeluilmoituksista on aiheellisia. Kiusantekoa ja häirintäilmoituksia tulee hyvin vähän.
Asiat varmistetaan paikan päällä. Joskus selvitään neuvonnalla mutta ei likikään aina.
Eläimiä ja työtä voi olla liikaa omaan jaksamiseen ja kykyihin nähden. Myös tilat voivat olla puutteellisia ja ahtaita. Tätä tulee vastaan yhtä lailla maatiloilla kuin seuraeläinten hoidossa.
Tilanne on voinut muuttua vaivihkaa huonoon suuntaan. Sitä ei huomata, ollaan sokeita ja yritetään sinnitellä, Ahtelo pohtii.
Maanviljelijöiden henkisestä jaksamisesta ja vaikeuksien lisääntymisestä on puhuttu. Tapauksia tulee vastaan silloin tällöin, mutta väsymistä on ollut ennenkin.
Ahtelo on toiminut läänineläinlääkärinä vuodesta 2003. Pääosa ajasta kuluu EU:n tuotantoeläinten tilavalvontoihin, joista saa hyvän läpileikkauksen tavanomaisesta eläintenpidosta tiloilla.
Tilat valitaan otannalla.
Tilanne on pysynyt hyvin samanlaisena koko ajan. Huomauttamista on jonkun verran, mutta puuttumista edellyttäviä tapauksia on vähän.
Valvonnassa katsotaan vain lain määräämää minimihoidon tasoa. Sen perusteella eläimiä hoidetaan asianmukaisesti, Ahtelo sanoo. Toki asiat voisivat olla paremmin.
Kroonisia eläinsuojelutapauksia on jonkin verran niin tuotantotiloilla kuin seuraeläinten hoidossa. Määrä on pysynyt aika vakiona. Kun yksi on saatu hoidettua, tilalle tulee toinen.
Vaikeat tapaukset vievät kuitenkin aikaa, sillä valvontakäyntejä on useita ja myös paperityötä on paljon. Tapaukset ovat yleensä raskaita ja olisi suotavaa, ettei valvojan tarvitse mennä paikalle yksin. Kaksi silmäparia näkee enemmän.
Tarkastajiin suhtaudutaan Ahtelon mielestä kohtuullisesti. ”Eihän sitä tervetulleita olla, jos eläintenpitoon joudutaan puuttumaan, mutta juttuun on silti tultu.”
Läänineläinlääkäreiden jaksaminen nousi esiin, kun yksi lääkäri irtisanoutui liiallisen työmäärän takia.
Ahtelon mukaan kiirettä on jatkuvasti, mutta tilanne voi olla Lounais-Suomessa helpompi kuin jossain muualla maassa. Kuntiin on saatu lisää valvontaeläinlääkäreitä ja he hoitavat ison osan tarkastuksista.
Lisäresurssit eivät silti olisi pahasta, sillä töitä tehdään tulipalojen sammuttamisen tyyliin. ”Joskus tekisi mieli kaivella eläinrekisterejä ja katsoa, mitä sieltä löytyy.”
Suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen valvonnan järjestämiseen ei ole kuitenkaan aikaa, Ahtelo sanoo.
Lisäksi broileritilojen tarkastukset syövät resursseja. EU edellyttää, että likimain kaikki tilat pitää tarkastaa kahden vuoden aikana. Ruljanssi alkoi kesällä.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
