Näin MTK vastaa Elokapinalle maidontuotannosta
Lehmien hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen on keskeinen osa päivittäistä työtä maitotiloilla, MTK painottaa.
Lehmien laidunnus ylläpitää monimuotoisia elinympäristöjä ja perinnebiotooppeja, jotka ovat monille lajeille elintärkeitä, tuottajajärjestö muistuttaa. Kuva: Sanne KatainenSuomen luonnonolosuhteet tekevät maidontuotannosta ruokajärjestelmän kivijalan, todetaan tuottajajärjestö MTK:n verkkosivuillaan julkaisemassa kirjoituksessa.
”Viileä ilmasto ja osin vaatimattomat viljelyolosuhteet eivät mahdollista kasvinviljelyä ihmisravinnoksi kautta maan.”
”Runsaat vesivarat ja pitkä kasvukausi nurmelle sen sijaan tekevät mahdolliseksi ruokajärjestelmän, jossa ruokaa tuotetaan alueilla ja oloissa, joissa kasvinviljely ihmisravinnoksi olisi heikkoa tai mahdotonta”, MTK:sta todetaan.
”Lehmä jalostaa ihmiselle kelpaamattoman nurmen ravintorikkaaksi maidoksi.”
MTK:n maanantaina julkaisemassa tekstissä ei sitä suoraan sanota, mutta mitä ilmeisimmin kirjoitus on tarkoitettu vastaukseksi ympäristöliike Elokapinalle.
Elokapinan yhteisöryhmä Eläinkapinan aktivistit osoittivat mieltä lauantaina Valion Lapinlahden meijerillä.
Maidontuotannosta syntyy päästöjä kuten kaikesta ruoantuotannosta.
MTK muistuttaa, että nurmiviljelyllä on merkittäviä ympäristöhyötyjä: se suojaa maaperää eroosiolta, parantaa maan rakennetta ja ylläpitää hiilen sidontaa.
Ravinnekierrossa karjanlannalla on puolestaan suuri merkitys fossiililannoitteiden korvaajana.
Lehmien hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen on keskeinen osa päivittäistä työtä maitotiloilla, MTK painottaa.
”Suomessa nähdään, että ilman terveitä ja hyvinvoivia eläimiä maidontuotanto ei ole mahdollista.”
Lehmien laidunnus ylläpitää monimuotoisia elinympäristöjä ja perinnebiotooppeja, jotka ovat monille lajeille elintärkeitä.
Maidontuotannosta syntyy päästöjä kuten kaikesta ruoantuotannosta, MTK muistuttaa. Suomessa maitolitran ilmastovaikutus on kuitenkin kansainvälisesti vertaillen matala.
Lehmien määrä on vähentynyt 1930-luvun huippulukemista 80 prosenttia.
Eläinmäärän lasku yhdessä nurmipohjaisen ja soijattoman ruokinnan, lehmien parantuneen tuotantokyvyn sekä eläinten hyvän terveyden ja hyvinvoinnin kanssa on johtanut siihen, että maidontuotannon metaanipäästöt ovat vähentyneet lähes 60 prosenttia vuosina 1960–2020, MTK:sta sanotaan.
Ilmastotyö jatkuu edelleen kunnianhimoisesti, tuottajajärjestö linjaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
