Lanta on pelloilla arvokas lannoite, mutta sen käytössä on tehostamisen varaa

Lannan ravinteilla on arvoa, kun niitä verrataan mineraalilannoitteisiin. 

Lannan ominaisuuksien hyvä tuntemus on sekä onnistuneen lannoituksen perusta: sillä turvataan niin taloudellisesti kannattava tuotanto kuin suojellaan ympäristöä tarpeettomalta kuormitukselta.

Näin linjaa erikoistutkija Katri Rankinen Suomen ympäristökeskuksesta Sykestä.

Rankinen muistuttaa, että lanta aiheuttaa ympäristökuormitusta niin vesistöihin kuin ilmaankin. Huuhtoutuvien ravinteiden ohella päästöjä ovat ilmaan pääsevät ammoniakki ja kasvihuonekaasut.

Toisaalta lannalla on myös ympäristön kannalta myönteisiä vaikutuksia: sen käytöllä on mahdollista lisätä maaperän orgaanista ainesta eli hiilen määrää ja sen myötä parantaa maan rakennetta ja viljavuutta.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Maarit Hellstedt puolestaan korostaa, että lanta on viljelijälle niin arvokas tuote, että sen ravinnekoostumus on erittäin tärkeää tuntea nykyistä paremmin.

"Sillä on erittäin suuri merkitys lannan käytön mitoittamiselle ja optimoinnille."

Kuva: Jukka Pasonen

Rankinen ja Hellstedt puhuivat lannasta, lantatiedon merkityksestä ja lannan käytöstä viime viikon tiistaina Helsingissä järjestetyssä Manure Standards -hankkeen loppuseminaarissa.

Luken koordinoima kaksivuotinen, yhdeksässä Itämeren rantavaltiossa toteutettu Manure Standards päättyy vuoden lopussa. Sen tavoitteena on ollut tuottaa niin maanviljelijöille, neuvojille kuin viranomaisille ja päättäjillekin "valmiuksia hallita ja muuttaa lannan käyttöä kohti parempaa kestävyyttä ja resurssitehokkuutta".

Hankkeessa on muun muassa tuotettu viljelijöille suunnattu Kaikki irti lannasta -opas, jossa opastetaan hyvään lannankäsittelyyn. Lisäksi viljelijöille on tarjolla seikkaperäisempi ohje lantanäytteen ottamiseen.

Hankkeen tutkijat testasivat erilaisia näytteenottomenetelmiä myös käytännössä, Hellstedt kertoo. Samalla tutkijat selvittivät sitä, miten osanäytteiden määrä ja näytteen käsittely ennen laboratoriotutkimusta vaikuttaa analyysin lopputulokseen.

Näytettä on syytä käsitellä huolellisesti, sillä vääränlainen käsittely voi muuttaa analyysitulosta.

Liian vähäiset osanäytteet tai lannan huono sekoittaminen voivat nekin vinouttaa tutkimustulosta. Hellstedtin mukaan suositukseksi päädyttiin antamaan 8–10 osanäytettä.

Myös laboratorioiden käyttämien menetelmien tuottamia tuloksia vertailtiin. Jonkin verran menetelmät tuottivat eroja, mutta suurimmat vaihtelut aiheutuvat näytteen otosta, toteaa johtava tutkija Tapio Salo Lukesta.

Lantatiedolla on merkitystä myös poliittisen päätöksenteon pohjana.

"Tietoa lannan määrästä ja ominaisuuksista on kerättävä ajantasaisesti ja dokumentoiduin menetelmin eri käyttökohteisiin. Lantatiedon pitää olla yhtenäistä eli sama tieto kaikilla eri tahoilla ja kaikkien saatavilla mahdollisimman täsmällisesti, erikoistutkija Sari Luostarinen luettelee hankkeen loppupäätelmiin kirjattuja tavoitteita.

Riittävällä ja totuudenmukaisella lantatiedolla on aitoa merkitystä myös viljelijälle, muistuttaa ympäristöasiantuntija Airi Kulmala MTK:sta.

"Viljelijän kannalta on pahin tilanne, jos heitä koskevia määräyksiä laaditaan puutteellisilla tai väärillä tiedoilla."