Kotimaisuus ei riitä kilpailu­valtiksi marjamarkkinoilla

Kuva: Jaana Kankaanpää

Marjojen puolesta puhuvat sellaiset trendit kuten terveellisyys, lähiruoka, luomu ja laatu, luettelee tutkimusprofessori Saila Karhu Luonnonvara­keskus Lukesta.

Sen sijaa suomalaisuus yksin ei Karhun mukaan enää riitä vetoamaan asiakkaisiin.

Erityisesti kansainvälistyvät nuoremme ostavat ruokaa muilla kuin alkuperäkriteereillä.

Lisäksi meillä on kasvava joukko niitä, joilla ei enää ole siteitä maatalouteen tai maaseutuun. Heille kotimaisen tuotannon ja työn tukeminen ei merkitse yhtä paljon kuin alkutuotannon parissa töitä tekeville.

Marjanviljelijöiden on syytä miettiä kotimaisuutta myös pellolta käsin. Esimerkiksi mansikoita ja vadelmia kasvatetaan entistä enemmän ulkomaisista satotaimista.

”Ne ovat kaksi kuukautta pellolla ja alkavat sitten tuottaa kotimaisia marjoja.”

Karhu heittää ilmaan kysymyksen: Miten tämä viestitään kuluttajille?

Tulevaisuutta kohti ei pidä mennä asenteella ”onhan tässä ennekin näin pärjäilty”, Karhu sanoo.

Hän puhui marja-alan tulevaisuudesta 12.12. Voimakas-hankkeen sadonkorjuu­seminaarissa Hämeenlinnassa.

Suomalaisten marjanviljelijöiden tulevaisuus on valoisa, kunhan riittää taitoa ja halua kehittyä.

Yksi tie on valjastaa ihmisten mielikuvat toiminnan parantamisen veturiksi.

Marjojen viljelyä pidetään kestävänä ja ympäristöystävällisenä tuotantona, joka saa aikaan terveellisiä tuotteita kohentaen elämänlaatua, Karhu sanoo.

Itsepoiminnasta elämysmatkailuun, suoramyynnistä verkkokauppaan, tavallisista tuotteista kohti gourmet’ta, Karhu kiteyttää. Lisäksi tuotteille kannattaa laatia tarina.

Viljelijöiden pitäisi lisätä yhteistyötä ja koota voimansa. Näin saataisiin leveämmät hartiat esimerkiksi neuvotteluihin kaupan kanssa.

”Muun muassa Belgiassa on suuria marjaosuuskuntia. Käytännössä ne pystyvät sanelemaan hinnan, jolla suostuvat marjansa myymään”, Karhu kertoo.

Marjatuotannon tulevaisuudessa siintävät kasvihuoneet ja kasvattamot sekä robotiikka.

Jonain päivänä drone lentää mansikkapellon yläpuolella ja havaitsee kasvustossa harmaahometta.

Tieto päätyy koneelle, joka lähtee torjuntatoimiin. Tietenkin ilman kuljettajaa.

Lue myös:

Punahilkka selättää bulkkiherukan ja havittelee brändiherkuksi