Ruisleipä loppuisi Lapissa, Varsinais-Suomi rukiin suurvalta, omavaraisuudessa on suuria eroja Suomen sisällä

Ahvenanmaalta saadaan sipsiperunat, mutta Pohjanmaalta taas pääosin ruokaperunat. Kuva: Lari Lievonen

Rukiin kokonaissato jäi viime vuonna pienimmäksi kuuteen vuoteen, eikä se riittäisi kattamaan kuin 63 prosenttia koko maan kulutuksesta. Maakuntien välillä erot ovat kuitenkin valtavia, kertoo Luonnonvarakeskuksen tuore tarkastelu.

Varsinais-Suomessa rukiin omavaraisuus nousi peräti 310 prosenttiin, mikä tarkoittaa, että alueen tuotanto riittäisi kolminkertaiselle väkimäärälle. Lapissa tilanne on täysin päinvastainen – siellä omavaraisuus jäi alle yhteen prosenttiin. Yhteensä kahdeksassa maakunnassa rukiin omavaraisuus jäi alle kymmeneen prosenttiin.

Lounainen ja läntinen Suomi erottuu vahvana ruisalueena oranssilla värillä. Kuva: Luonnonvarakeskus

Ahvenanmaan perunasato olisi riittänyt alueen omaan kulutukseen kahdeksaksi vuodeksi, jos peruna vain säilyisi niin pitkään. Ahvenanmaalla tuotetaan etenkin ruokateollisuusperunaa ja suurin osa sadosta päätyykin mantereelle, usein perunalastujen ja ranskalaisten muodossa. Määrällisesti perunanviljelyn painopiste on kuitenkin Pohjanmaan maakunnissa, joissa tuotetaan kaksi kolmasosaa koko maan ruokaperunasta. Keski-Suomessa tilanne on toinen – siellä omavaraisuus jää vain yhteen prosenttiin.

Naudanlihan tuotanto on vahvasti sidoksissa maidontuotantoon, sillä suurin osa naudanlihasta on peräisin lypsykarjatiloilta. Vuonna 2024 naudanlihaa tuotettiin 87 miljoonaa kiloa, mutta kulutus ylitti tuotannon – omavaraisuus jäi 87 prosenttiin. Etelä-Pohjanmaalla tilanne on poikkeuksellinen: siellä tuotanto riittäisi yli nelinkertaiselle väkimäärälle. Uudellamaalla taas oma tuotanto kattaa vain viisi prosenttia alueen kulutuksesta.

Vaalea väri eteläisimmässä Suomessa kertoo, että siellä kulutetaan naudan lihaa paljon enemmän kuin tuotetaan.  Kuva: Luonnonvarakeskus

Sianlihan tuotanto on keskittynyt Etelä-Pohjanmaalle, Varsinais-Suomeen ja Pohjanmaalle, jotka yhdessä tuottavat lähes kaksi kolmasosaa koko maan sianlihasta. Koko Suomessa omavaraisuus oli 104 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla tuotanto riittäisi jopa 7,5-kertaiselle väkimäärälle.

Siipikarjanlihan tuotanto on vahvasti keskittynyttä. Sitä tuotettiin lähes 150 miljoonaa kiloa, josta 94 prosenttia oli broilerinlihaa. Broilerinlihaa tuotettiin eniten Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Näillä alueilla tuotanto riittäisi moninkertaisesti oman maakunnan tarpeisiin, vaikka koko maan omavaraisuus jäi 87 prosenttiin.

Kananmunien tuotanto on jakautunut laajasti eri maakuntiin, mutta Varsinais-Suomi on selkeä ykkönen. Yli 65 prosenttia koko maan kananmunista tulee sieltä, ja tuotanto riittäisi lähes kymmenkertaiselle väkimäärälle. Koko maan omavaraisuus kananmunissa oli 121 prosenttia.

Porkkana on Suomen tärkein varastovihannes, ja sen tuotanto on keskittynyt erityisesti Kanta-Hämeeseen ja Satakuntaan. Hämäläisten porkkanasato riittäisi yli seitsenkertaiselle väkimäärälle. Mansikkaa tuotetaan eniten Pohjois-Savossa, jossa omavaraisuus on 4,5-kertainen. Myös Varsinais-Suomen mansikkatuotanto on kasvanut merkittävästi. Tomaattien osalta Pohjanmaa ja erityisesti Närpiön seutu on ylivoimainen: yli 60 prosenttia koko maan tomaateista tulee sieltä, ja tuotanto riittäisi 2,3 miljoonalle suomalaiselle.

Tilastosta näet, missä tuotteessa oma maakuntasi loistaa. Kuva: Luonnonvarakeskus

Laskelmissa on hyödynnetty maakuntakohtaisia tuotantomääriä, väestölukuja ja tuotteiden keskimääräistä kulutusta. Maito on muunnettu kuiva-aineiksi. Kananmunien sekä broilerin tuotanto on arvioitu eläinpaikkojen perusteella.