
Nurmolaistilalle odotetaan kävijöitä Kiinasta asti: "Tämä esittelytila on näyttöä siitä, että eläimet osataan hoitaa"
Eläinten omistajan ammattitaito ratkaisee sen, voivatko eläimet hyvin, sanoo nurmolainen sikalayrittäjä Pentti Honkala.
Suomalaista sikataloutta kelpaa esitellä, Jaakko Kohtala (vas.) ja Mika Ala-Fossi Atrialta tuumivat. Pentti Honkalan sikalan vierailuhuoneesta sikojen elämää pääsee seuraamaan ikkunoiden läpi omissa vaatteissa, suojavaatteita ei tarvita. Myöskään sikalan omintakeinen haju ei ulotu vierailijoiden puolelle. Kuva: Johannes Tervo
Kaikilla Pentti Honkalan tilan sioilla on saparo tallella. Korvanappi on merkki siitä, ettei eläintä ole tarvinnut lääkitä antibiooteilla yhtään kertaa. Kuva: Johannes TervoTällä viikolla nurmolaisella Honkalan sikalatilalla vietettiin vierailijaryhmille tarkoitetun esittelytilan avajaisia.
Ensi alkuun Pentti Honkalan sikojen edesottamuksia saapuvat katsomaan suomalaiset vieraat, mutta myöhemmin vieraita on tulossa luultavasti Kiinasta asti. Honkala tuottaa sianlihaa lihayhtiö Atrialle, joka puolestaan myy sianlihaa Kiinankin markkinoille.
”Kiinalaiset osaavat arvostaa puhdasta rehua, vettä ja luontoa”, sanoo Atria Suomen toimitusjohtaja Mika Ala-Fossi.
Hän toivoo, että kaikenlaiset ryhmät, aina koululaisista ja yhtiön kansainvälisiin asiakkaisiin asti, pääsevät kurkistamaan sikalan elämänmenoa.
Hankintajohtaja Jaakko Kohtala Atrialta on iloinen siitä, että vierailijahuone rakennettiin ihan tavalliseen sikalaan.
”Minua vähän häiritsee sellainen puhe, että vain lähellä tuotetussa tai luomutuotannossa eläimet ovat hyvin hoidettuja. Ihan tavallisessa sikalassa hoidetaan eläimet hyvin.”
Isojen ikkunoiden takana touhuaa 130 sikaa.
”Niillä on kaikilla saparo, ja yhtä vailla kaikilla on korvamerkki sen merkkinä, ettei niitä ole tarvinnut lääkitä antibiooteilla”, Kohtala esitteli.
Monissa maissa sioilta joudutaan katkomaan saparot pois, koska turhautuessaan ne alkaisivat pureskella toistensa saparoita.
Pureskelu on kurjaa ja aiheuttaa eläimille suuren terveysriskin, sillä haavat tulehtuvat helposti.
Suomalaisissa sikaloissa saparojen pureskelu ei ole ongelma, joten siat saavat pitää saparonsa. Saparoiden typistäminen on myös laissa kielletty.
Sikalayrittäjä Pentti Honkalan mielestä eläinten hyvinvointi on kiinni niiden hoitajan ammattitaidosta.
”Tämä esittelytila on näyttöä siitä, että eläimet osataan hoitaa. Tänne saa tulla katsomaan.”
Suomessa valmistellaan parhaillaan eläinsuojelulain uudistusta. Honkalaa ei yllätä se, että uudistuksen yhteydessä on keskusteltu paljon sikojen hyvinvoinnista.
”Sikatalous on ollut viime aikoina tapetilla negatiivisessa mielessä. Oli oletettavaa, että nostetaan esille, etteivät sikatilalliset osaa tehdä töitänsä.”
Atrian Kohtala ihmettelee sitä, miksi keskustelua käydään lähinnä vapaasta porsituksesta. Suomessa tavanomaista on, että emakot porsivat häkeissä, jolloin ne eivät pääse kääntymään vastasyntyneiden pikkuporsaiden päälle.
”Meillä on vähän yli miljoona sikaa koko ajan kasvamassa, ja tässä mietitään 80 000 eläintä”, Kohtala viittaa keskusteluun emakoista.
Hän kertoo suhtautuvansa vapaaseen porsitukseen myönteisesti, kunhan muutos tapahtuu sitä mukaa, kun sikaloita joka tapauksessa uudistetaan.
Atria tarjoaa sianlihatuottajilleen avustuksia lihasikaloiden uudistusremontteihin. Kohtalan mukaan puolet tarjotuista investointilisistä on vielä vapaana.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

