Onko hintahuiput vilja- ja öljykasvimarkkinoilla tältä erää nähty? Korona painaa taas hintoja

Öljykasvien hintoihin iski loppuviikosta laskuvire. Kuvassa rapsirouhetta ajettiin varastoihin joulukuussa. Kuva: Saara Lavi

Maailman maatalousmarkkinat saavuttivat huippunsa tältä erää. Siltä ainakin näytti torstaina.

Torstaina laskuun lähti raakaöljy ja sen perässä muun muassa viljat ja öljykasvit.

Rapsin toukokuun noteeraus putosi Pariisin hyödykepörssissä torstain aikana 15 euroa. Chicagossa vehnä laski alimmilleen tänä vuonna. Hinnat olivat tosin edelleen korkeat verrattuna viime vuosiin.

Öljyn hinta lähti laskuun sillä koronapandemia lukitsee jälleen Euroopassa ihmisiä koteihinsa.

Markkinoilla oli tuudittauduttu rokotusten hyvään etenemiseen ja taudin väistymiseen. Hinnat oli asetettu optimistisin ajatuksin, jotka eivät nyt näytäkään toteutuvan niin nopeasti.

Maaliskuun alkupuoliskolla Brent-raakaöljyn hinta lähestyi 70 dollaria tynnyriltä. Torstaina se laski seitsemän prosentin vauhtia noin 63 dollariin. Perjantai-iltapäivästä hinta heilui ja etsi suuntaa.

Viljamarkkinaa painoi loppuviikosta myös viljelyksillä nähdyt muutokset.

Argentiinassa on saatu kaivattuja sateita ja se laski soijan hintaa. Myös Yhdysvaltojen Keskilännessä kosteutta riittää maassa nyt hyvin, mikä painaa vehnän hintaa.

EU:n satoennusteita laativa Mars-yksikkö kertoi, että Euroopassa syysviljat ovat talvehtineet pääosin hyvin.

Syysrapsi sen sijaan on kärsinyt Ranskassa syksyn kuivuudesta ja talven pakkasista. Se laskee satoennustetta.

Rapsin toukokuun noteeraus oli perjantai-iltapäivästä painunut Pariisissa noin 502 euroon tonnilta, kun se alkuviikosta ylitti 525 euroa. Avenan ostotarjoukset ovat seuranneet pörssiä.

Vehnän toukokuun noteeraus liikkuu 220 euron paikkeilla.

Markkinoilla mietitään kuumeisesti kuinka pitkään hinnat voivat pysyä korkealla. Useat syyt viittaavat, että viime vuosia korkeampi hintataso jatkuu maailman viljamarkkinoilla vielä syksylläkin. Toisaalta aina täytyy muistaa yllätysten mahdollisuus.

Hollantilainen Rabobank arvioi, että kysyntä-tarjonta -tilanne on niin tiukka, että se ei vielä yhdessä satokaudessa korjaannu. Rabobank ennustaa siten viljan ja öljykasvien hintojen säilyvän tavanomaista korkeammalla vuoteen 2022 asti.

Vuosina 2007–2008 nähtiin nopea hintojen nousu, mutta myös hintojen nopea romahdus. Rabobankin mukaan tilanne on nyt erilainen. Tuolloin pohjoisen pallonpuoliskon hyvä sato polki hinnat. Nyt Rabobankin mukaan yksi hyvä sato ei riitä koko niukkuutta korjaamaan.

Heiluntaa markkinoille voi ainakin odottaa. Jos esimerkiksi pandemian helpotettua kysyntä kasvaakin odotettua kovempaa. Tai jos Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteet paranevat, mikä lisäisi Yhdysvaltojen vientiä. Tai, jos käykin päin vastoin.

Tarkkaan seurataan Yhdysvaltojen ja Euroopan kasvukauden alkua. Mietittävää riittää myös kuinka Venäjän vientirajoitukset tulevat maailmanmarkkinaan tänä vuonna vaikuttamaan.

Maitotuotteiden hinnat laskivat Global Dairy Trade -huutokaupassa Uudessa-Seelannissa.

Yleisindeksi laski tiistaina järjestetyssä huutokaupassa 3,8 prosenttia. Laskua oli osattu odottaa, sillä edellisellä kauppakerralla hinnat nousivat 15 prosenttia.

Hinnat olivat nousseet tätä ennen kahdeksan peräkkäistä kauppakertaa eli marraskuun puolivälistä alkaen.

Eniten, 6,2, prosenttia, laski täysmaitojauheen hinta.

Rasvattoman maitojauheen hinta pysyi hienoisesti plussan puolella. Voin hinta laski vajaat kolme prosenttia.

Vaikka hinnat laskivat, on GDT:n yleisindeksi nyt edellistä kauppakertaa lukuun ottamatta korkeimmillaan sitten kevään 2014. Maitomarkkinoiden yleiskuva ei siis muuttunut.

Kuten muillakin markkinoilla myös maidossa ollaan varuillaan siitä, onko Kiinassa jossain vaiheessa varastot sen verran täynnä, että se häipyy ostoksilta joksikin aikaa.

Lisäksi kuljetusten toimivuus vaikuttaa tuotteiden hintoihin.

Ranskassa maidontuotanto on tammikuussa vähentynyt yli kolme prosenttia verrattuna viime vuoteen, kertoo irlantilainen Irish Farmers Journal.

Tuotantoa on painanut kallistuneet rehut ja viime vuonna korjatun säilörehun heikohko laatu. Myös alkuvuoden kylmyys on vaikuttanut.

Ranska on Saksan jälkeen suurin EU-alueen maidontuottaja. Kolmen prosentin alenema tarkoittaa 70 miljoonaa litraa vähäisempää tuotantoa kuukaudessa.

Ennakkotietojen mukaan tuotanto olisi vähentynyt vuoden alussa myös Saksassa.