Poliisi parantaa palveluaan – apua myös maaseudulle

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen otti Helsingissä kantaa myös turvapaikanhakijoihin ja vastaanottokeskuksiin. "Kysymys ei ole resursseista. Meidän on pakko auttaa hädänalaisia. On sivistysvaltion periaatteiden mukaista, että homma hoidetaan kunnialla." Kuva: Riitta Ryynänen

Tuore poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen ei aio ruinata poliisille lisää resursseja. Tulossa on kuitenkin valtakunnallinen päivystysnumero.

Se parantaa myös maaseudulla asuvien mahdollisuutta saada poliisi puhelimen päähän.

"En ole ollut tyytyväinen tilanteeseen, jossa kansalainen soittaessaan ei saa poliisia vastaamaan. Tämän vuoden aikana tuo saadaan paremmalle tolalle", Kolehmainen kertoo.

Hänen mukaansa poliisit ovat tulevaisuudessa yhä enemmän pyörien päällä ja kiinteitä asemia on yhä vähemmän. Kehittyvä digitalisaatio auttaa siinä, että poliisi pystyy autostakin käsin hoitamaan esimerkiksi lupahakemuksia.

Poliisin läsnäolo tai pikemminkin sen puute puhuttivat Harvaan asutun maaseudun verkoston järjestämässä seminaarissa Helsingissä tiistaina 8. syyskuuta.

Poliisiylijohtaja Kolehmaisen mielestä on realistista todeta, ettei maaseudulle enää mitenkään riitä poliisipartioita samalla tavalla kuin kaupunkeihin.

"On väitteitä, että harvaan asutulla alueella tehdyt rikokset eivät tule poliisin tietoon, mutta se ei pidä paikkansa. Joku taas voi kokea, ettei ole nähnyt poliisiautoa kymmeneen vuoteen. Meillä on kuitenkin tarkka tieto siitä, missä partioita on ollut, ja yritämme aina katsoa, että peittoa on."

Poliisiylijohtajan mukaan tavoitteena on, että pitkistäkin etäisyyksistä huolimatta turvataan palvelujen saanti kohtuuajassa.

Vaalan kunnanjohtaja Tytti Määttä kertoo, että poliisin hallinnollinen uudistus eli Oulun ja Kajaanin laitosten yhdistyminen sai aikaan sen, ettei Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan keskialueilla poliisia juuri näy. Se on lisännyt turvattomuuden tunnetta.

”Poliisista on meille sanottu, ettemme ehdi teidän juttuihinne, koska koko aika menee Kajaanissa ja Oulussa. Rikolliset taas tietävät, että heillä voi olla tuntikin aikaa toimia, koska poliisilla kestää päästä paikalle. Tällainen tilanne voi lisätä myös oman käden oikeutta, kun ihmiset alkavat miettiä, voiko rikollisia itse vähän kurmuuttaa”, kunnanjohtaja Määttä kuvailee.

Määttä harmittelee myös sitä, ettei sikäläisestä poliisista ole löytynyt edustajaa ennaltaehkäisevään toimintaan eli kunnalliseen turvallisuussuunnitteluun.

”Hyvä turvallisuus on kunnalle myös kilpailuetu”, sanoo Määttä, joka on myös Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja.

Määttä arvioi, että kasvaneen pakolaismäärän takia ennen pitkää myös harvaan asutuille seuduille voi tulla hätämajoituspaikkoja tai vastaanottokeskuksia. Hän kyseleekin, onko poliisi varautunut siihen eli täytyykö viranomaisten resursseja parantaa myös maalla?

Poliisiylijohtajan mielestä haaste on ilmeinen. Partioiden määrä ei ole lisääntynyt, joten Kolehmaisen mukaan ylitöitä varmasti poliisivoimissa joudutaan tekemään.

Hän kertoo, että esimerkiksi Joutsenon vastaanottokeskuksessa on ollut yhteenottoja eri ryhmien välillä. Toisaalta poliisiylijohtaja muistuttaa, että myös vastaanottokeskuksissa olevien turvallisuus on kyettävä takaamaan ulkopuolisten mahdollisten hyökkäysten varalta.

Kolehmaisen mielestä pohjimmiltaan ei ole kysymys resursseista.

"Meidän on pakko auttaa hädänalaisia. On sivistysvaltion periaatteiden mukaista, että homma hoidetaan kunnialla."