Monimuotoisuuskaista tehokkaampi pellolla kuin metsässä
Niittykasvien siemenseoksella perustettu monimuotoisuuskaista tai monimuotoisuuspelto on tehokkain keino edistää maatalousluonnon moninaisuutta.
Vaikka siemenseoksesta koituvat perustamiskustannukset ovatkin suuret, niillä monimuotoisuuden parantamiseksi saatava hyöty peittoaa niiden aiheuttamat kustannukset.
Toimenpiteiden tehokkuuden mittarina oli niiden vaikutus alueen kimalaisten määrää.
MTT:n ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisessä tutkimuksessa selvitettiin neljän erilaisen monimuotoisuutta edistävän toimenpiteen kustannustehokkuutta. Näistä kolme toimenpidettä perustettiin pellolle ja yksi, 25 metriä leveä vyöhyke, peltoa reunustavaan metsään.
Kaikki kolme pellolle perustettua toimenpidettä olivat metsätoimenpidettä kustannustehokkaampia.
Pellolle perustettuja toimenpiteitä olivat viisimetrinen monimuotoisuuskaista pellon reunassa sekä monivuotinen nurmipelto tai monivuotisten niittykasvien siemenseoksilla perustettu monimuotoisuuspelto.
Perustamiskustannusten lisäksi tutkimuksessa otettiin huomioon kaistojen tai vyöhykkeiden maanomistajalle aiheuttamat kustannukset ja taloudelliset menetykset.
JUHANI REKU
Antti Miettinen, Eeva-Liisa Alanen, Kari Hyytiäinen ja Mikko Kuussaari:
Peltoluonnon monimuotoisuutta edistävät toimenpiteet
edullisuusjärjestykseen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
