Maitotiloilta vasikkakasvattamoihin noin kolmeviikkoisina siirrettävät vasikat sairastuvat usein hengitystietulehduksiin, joita joudutaan lääkitsemään antibiooteilla.
Helsingin yliopistossa toteutetun tutkimuksen mukaan 61 prosenttia välitysvasikoista lääkittiin mikrobilääkkeillä vähintään kerran 180 vuorokauden seuranta-aikana. Kun toistuvat lääkekuurit otettiin huomioon, jokaiselle vasikalle annettiin keskimäärin 1,2 lääkekuuria.
Hengitystietulehdusten hoitoon käytetään noin 90 prosenttia näistä lääkekuureista.
Ongelmat vasikkakasvatuksessa ovat lisääntyneet 2000-luvun alun jälkeen, jolloin vasikoita alettiin välittää jatkokasvatukseen ternivasikoina, vaikka olosuhteet vastaavat nykyään paremmin hyvinvoinnin tarpeita.
Välitysvasikoiden tilanteen selvittämiseksi toteutettiin Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke Vasikkakasvatuksen ongelmat ja muutosvaihtoehdot, johon edellä mainittu tutkimus liittyy.
Osakokeessa, jossa tutkittiin rokotusten tehoa 497 vasikalla, havaittiin hengitystietulehdus lähes kolmanneksella vasikoista jo vasikkakasvattamoon tullessa. Lisäksi lähes neljänneksellä vasikoista huomattiin jonkinlaiseen tulehdukseen viittaavan arvon ylittyvän 1–2 päivän kuluessa kasvattamoon saapumisesta.
Näytteet paljastivat myös, että suomalaisilla vasikoilla on vakava puute ternimaidon kautta saaduissa vasta-aineissa. Tätä selvitetään lisää jatkotutkimuksessa tänä vuonna.
Tutkimuksen vasikkaerät jaettiin kahteen identtiseen juotto-osastoon, joista toisen vasikat rokotettiin sieraimen kautta annettavalla intranasaalirokotteella. Toista ryhmää ei rokotettu.
Sieraimen kautta annettava rokote soveltuu myös ternivasikoille, joilla pitäisi vielä olla myös emän vasta-aineita suojanaan.
Koko kasvatusaikana rokotettujen vasikoiden päiväkasvu oli 48 grammaa suurempi kuin rokottamattomien yli 17 vuorokautta vanhempien vasikoiden.
Rokotus ei kuitenkaan vähentänyt vasikoiden tarvitsemia lääkityskertoja, ja molemmista ryhmistä kuoli yhtä paljon vasikoita eli runsaat kaksi prosenttia.
"Tyypillisesti vasikoiden hengitystietulehduksissa on osallisena monta eri mikrobia, ja rokote tuo suojaa vain muutamaa mikrobia vastaan. Esimerkiksi Mycoplasma bovista vastaan rokotetta ei ole", tutkimusta johtanut eläinlääketieteen apulaisprofessori Heli Simojoki sanoo.
Vasikoiden sairastavuuden, kuolleisuuden, lääkitysten ja tuotannon tehokkuuden selvityksessä oli mukana 28 228 vasikkaa 87 tilalta.
Päiväkasvut olivat parempia vasikoilla, jotka oli välitetty jatkokasvatukseen vanhempana ja talvikuukausina. Lääkitys heikensi päiväkasvua, vaikka sitä olisi tarvittu vain kerran. Mitä useammin vasikkaa jouduttiin lääkitsemään, sitä voimakkaampi vaikutus päiväkasvuun oli.
Tiloilla, joilla ei ollut terveydenhuollon lääkityssopimusta, päiväkasvu oli muita heikompaa. Samoin oli tiloilla, jotka mekaanisesti puhdistivat juottamon vasikkaerien välissä verrattuna niihin, jotka pesivät ja desinfioivat juottamon erien välillä.
Vasikan kuolemaan liittyi useimmiten alhainen välitysikä, yli kolme lääkityskertaa ja se että vasikat eivät tulleet kasvattamoon kaikki kerralla. Sairastuvuutta lisäsivät alhaisen välitysiän lisäksi kasvattamon suuri koko sekä se, että juottovasikat olivat yhteisessä tilassa vanhempien eläinten kanssa. Ayrshire-vasikat sairastuivat muita rotuja herkemmin.
Tulosten mukaan vasikoiden kuolleisuus suomalaisissa kasvattamoissa on kohtuullisella tasolla, mutta se vaihtelee paljon tiloittain. Terveemmät vasikat parantaisivat lihantuotantoketjun tehokkuutta, vastuullisuutta ja eettisyyttä, Simojoki toteaa.
Hän arvioi, että tuotantoketjua kohentaisivat hyvälaatuiset välitysvasikat, joilla on hyvä vastustuskyky, sekä järkevät tilakohtaiset rokotusohjelmat. Simojoki ehdottaa myös välitysvasikoiden iän nostoa muutamalla viikolla sekä vasikoiden jaottelua kasvatustilalle tultaessa pienempiin ryhmiin esimerkiksi terveyden perusteella. "Koko ketjun yhteistyö on tässä avainasemassa."
