Lehmien halaamisesta tuli liiketoimintaa Hollannissa – "Naurakaa vain, mutta kaupunkilaiset kuluttajat arvostavat kovasti"

Lehmän halaaminen on tuotteistettu joillakin hollantilaisilla maitotiloilla myyntituotteeksi. Kuvassa lapinlehmä Nuorgamia halaava Anna Länsisalmi-Keisala kertoo sosiaalisessa mediassa aktiivisesti Keisalan tilan arjesta. Arkistokuva. Kuva: Petteri Kivimäki

Hollannissa maidolle on monta eri hintaporrasta. Laidunnus yleistyy, koska siitä maksetaan lisähintaa. Arkistokuva hollantilaisesta pihatosta. Kuva: Tuulikko Viilo

"Teitä varmasti naurattaa. Naurakaa vain, mutta kaupunkilaiset kuluttajat arvostavat kovasti mahdollisuutta päästä halaamaan lehmiä. Palvelua tarjoavat tilat saavat paljon kiitosta", kertoi maidontuotannon asiantuntija Anne Terpstra Agri Future -seminaarin yleisölle torstaina.

Hollantilaista Bles Dairiesia edustava Terpstra esitteli kattavasti maansa maidontuotantoa sekä sen haasteita ja mahdollisuuksia.

Hänen mukaansa yhä useampi tila hankkii tuotteiden suoramyynnillä lisätuloja, koska kuluttajat ovat valmiita maksamaan tuotteista enemmän suoraan tilalta ostettaessa. Myös tilakierroksia ja pelloilla tehtäviä aktiviteetteja on tuotteistettu.

Maidoista on maan kaupoissa myynnissä monta eri versiota, kuten Suomessakin. Paras tuottajahinta maksetaan maidosta, jonka tuotanto täyttää vaatimuksen 120 päivän laidunnuksesta niin, että hehtaaria kohden laiduntaa 2,5 nautayksikköä. Vaatimuksissa edellytetään myös muun muassa hyönteishotellia ja niittykasvien 10 prosentin osuutta laidunnurmesta.

Maataloustuotannon haasteina Hollannissakin on kasvisruuan suosion kasvu sekä eläinaktivistien toiminta. Myös hanhet ja sudet aiheuttavat haittaa tiloille.

"Sudet ovat aika uusi ongelma. Lammas- ja vuohitilat ovat niiden vuoksi voimattomia, sillä emme voi niille oikein mitään", Terpstra kertoo.

Epäilty salakaato on saanut susien puolustajat kokoamaan mittavan vinkkipalkkion sudenkaatajan paljastamisesta.

Suomalaistiloille vieraampi haaste on muun muassa maan pakkolunastus. "Tarvitaan tilaa tuulivoimalle, aurinkovoimalle ja omakotitaloille, joita pitäisi riittää kaikille", Terpstra kertoo. Hän huomautti myös, että maan pinta-ala on kahdeksan kertaa pienempi kuin Suomen.

Maataloustuottajien keski-ikä on korkea, 55 vuotta. Nuoria alalle on vaikea houkutella, koska haasteita on paljon. Hollantilaisia maatalousyrittäjiä on myös muuttanut Kanadaan vapaamman toimintaympäristön houkuttamina.

"Esimerkiksi tämä tila tässä on myynnissä, koska tuottaja lähti Kanadaan", mies kertoi esitellen kuvaa nykyaikaisesta isosta maitotilasta.

Tilojen määrän ennustetaan vähenevän kolmanneksella nykyisestä vuoteen 2030 mennessä.