Raatokeräilyn vaatimuksetmuuttuvat tänä vuonna
Uusi sivutuotteiden hävitystä koskeva kansallinen asetus laajentaa raatokeräilyn aluetta sekä yksimahaisilla että märehtijöillä tämän vuoden alussa.
Sikojen ja siipikarjan osalta syrjäisestä alueesta poistetaan kuusi kuntaa Päijät-Hämeestä: Asikkala, Iitti, Lahti, Nastola, Padasjoki ja Sysmä.
Syrjäiseltä alueelta poistuminen tarkoittaa, ettei muun muassa kuolleita eläimiä voidaan hävittää maahan hautaamalla, vaan alueella toimivien tilojen pitää raatokeräilyn kautta toimittaa tiloilla kuolleet eläimet hävitettäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen.
Pienin noudettava raatoerä on 150 kiloa. Ennen keräilyauton saapumista kuolleet eläimet pitää säilyttää asianmukaisissa kylmätiloissa.
Päijäthämäläisten kuntien siirtämistä raatokeräilyn piiriin perustellaan sillä, että kyseisissä kuudessa kunnassa sijaitsee suuria sikaloita. Raatokeräilyllä halutaan tavoittaa 90 prosenttia suomalaistuotannosta.
MTK:n kotieläinasiamies Jukka Rantala ei usko raatokeräilyn tuottavan merkittäviä ongelmia etenkään suurille sikatiloille. Hän pitää kuitenkin tärkeänä, että raatokeräilyn kustannukset säilyvät tiloilla kohtuullisina.
”Raatokeräilyn hinnat nousevat tämän vuoden alusta yli 15 prosenttia, joten on tärkeää säilyttää valtion tuki vähintään nykyisen suuruisena.”
Rantalan mukaan olisi tärkeää, että hallinnossa pohdittaisiin keräilyalueen rajakuntien tilannetta.
”Jos raja-alueilla on kuntia, joissa on vain yksittäisiä sikaloita kohtuullisen kaukana Honkajoelta, kunta tai kunnat voitaisiin jatkossa rajata keräilyalueen ulkopuolelle eli syrjäiselle alueelle”, hän sanoo.
”Vastaavaa tulee harkita myös märehtijöiden osalta. Etenkin keräilyalueen itärajalla on kuntia, joissa on paljon pieniä nautatiloja.”
Helpotusta nykytilanteeseen on, että pienet eli alle 20 kanan kanalat jäävät koko maassa raatojen keräilyvaatimuksen ulkopuolelle tämän vuoden alusta.
Märehtijöillä syrjäiseltä alueelta poistuu ja raatokeräilyyn siirtyy yksi kunta, Kiiminki. Kunta on ollut tähän asti syrjäisenä alueena raatokeräilyalueen sisällä.
Lisäksi aikaisemmasta poiketen märehtijöiden syrjäistä aluetta tullaan soveltamaan myös eläintarhaeläinten hävitykseen.
Iso muutos liittyy kotitarveteurastukseen, joka käytännössä uhkaa päättyä etenkin naudoilla ensi heinäkuussa.
Uusi asetus kieltää sivutuoteasetuksen vaatimuksen mukaisesti kotiteurastuksessa syntyvien sivutuotteiden hävityksen hautaamalla syrjäisten alueiden ulkopuolella. Päätös koskee sekä yksimahaisia että märehtijöitä.
Rantalan mukaan päätös lisää kustannuksia merkittävästi etenkin naudoilla, sillä sivutuotteet luokitellaan niin kutsutuksi korkeariskiseksi tse-materiaaliksi, joka vaatii erilliskeräilyä.
”Honkajoella ei ole ainakaan nykyisin erilliskeräilyn mahdollistavaa kalustoa, joten sivutuotteet jouduttaisiin kuljettamaan kokonaan erillisellä kuljetuksella. Se olisi todella kallista”, hän toteaa.
MTK vaatii, ettei kustannuksia saa kasvattaa kohtuuttomasti, jotta nautojen kotitarveteurastus olisi mahdollista koko maassa myös jatkossa.
”Lisäksi tulee vakavasti harkita, liittyykö teurastuksen sivutuotteisiin todellista riskiä, joka oikeasti edellyttää erilliskeräilyä”, Rantala korostaa.
TIINA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
