Sikastrategian tavoite: Antibioottien ja soijan käyttö puoleen vuoteen 2030 mennessä

Tuottajat haluavat, että hyvinvointiparannukset toteutetaan vapaaehtoisesti. Jos kaikki kirjataan lakiin, niitä ei voi enää hyödyntää kotimaisen tuotannon markkinoinnissa, sanoo strategian valmistelua vetänyt Taru Antikainen Aurasta. Kuva: Pasi Leino

Vuonna 2030 Suomessa tuotetaan kannattavasti kysyntää vastaava määrä sianlihaa. Se on laadukasta ja kuluttajien arvostamaa. Tuotantotavat ovat eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta kestäviä.

Näin linjaa tuore suomalaisen sianlihantuotannon strategia vuosille 2017–2030.

Tavoitteista ensimmäisenä silmään pistää kannattavuus.

"Sitä ei tällä hetkellä todellakaan ole", toteaa strategian valmistelua johtanut MTK:n sikaverkoston puheenjohtaja Taru Antikainen.

Viime vuonna Suomessa tuotettiin 195 miljoonaa kiloa sianlihaa. Kulutusta vastaava määrä olisi tällä hetkellä 185 miljoonaa kiloa.

Strategiassa tavoitteeksi asetetaan, että kaikki emakot tuottaisivat vuonna 2030 yli 30 elävää porsasta vuodessa. Tällä hetkellä Suomen tuottajista noin 75 prosenttia yltää jo 28–29 porsaaseen, Antikainen kertoo.

Lihasikojen kasvunopeustavoite on yli 1 100 grammaa päivässä.

Kun tuotanto tehostuu, nykyisten 95 000 emakkopaikan sijaan vuonna 2030 tarvitaan vain 70 000 paikkaa.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että investointitarve vähenisi.

Antikaisen mukaan valtaosa sikalarakennuksista on 15 vuotta vanhoja. 80 prosenttia tuotantokapasiteetista on rakennettava uudestaan, ja tähän tarvitaan kattava investointitukiohjelma.

Strategia linjaa, että soijan käyttö puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Kaiken soijan tulee silloin olla kestävästi tuotettua.

Suomalaiset siat syövät jo nyt vähemmän soijaa kuin monessa muussa maassa.

Soijan korvaajina käytetään kotimaisia öljy- ja valkuaiskasveja sekä teollisuuden sivutuotteita.

Tavoite edellyttää, että kotimaista valkuaiskasvituotantoa tuetaan ja että myös alan tutkimus saa rahaa.

Sikojen terveys halutaan säilyttää maailman parhaana. Antibioottien käyttö puolitetaan vuoden 2015 tasosta.

Tätä tavoitetta tukee kahden suurimman teurastamon viimeviikkoinen ilmoitus kokonaan antibiootittoman sianlihan markkinoille tulosta.

Jotta afrikkalainen sikarutto saadaan pidettyä edelleen rajojen ulkopuolella, villisikakanta on leikattava nykyisestä 3 600 yksilöstä alle 700:aan, Antikainen korostaa.

Viestinnässä sika-alan pitää strategian mukaan siirtyä kohuihin reagoijasta keskustelua ohjaavaan rooliin.

Suomalaisen tuotannon vahvuuksia tulee tuoda aktiivisesti kuluttajien tietoon. Tuottajat ovat tässä uskottavin viestinviejä, strategia korostaa.

Eläinten hyvinvointi vaikuttaa keskeisesti siihen, luottaako suomalainen kuluttaja kotimaiseen tuotantoon ja arvostaako suomalaista lihaa.

Tuottajat haluavat, että hyvinvointiparannukset toteutetaan vapaaehtoisesti. "Kun jokin asia kirjataan eläinsuojelulakiin, sitä ei voi enää käyttää markkinoinnissa", Antikainen selventää.

Strategian tavoitteena on, että vapaata porsimista tuetaan hyvinvointikorvauksella. Sen osuus nousisi 25 prosenttiin vuonna 2030.

Myös ryhmäkasvatusta tiineytyksessä tulisi tukea. Sen osuus tuotannosta voisi nousta 90 prosenttiin vuonna 2030.

Vähittäiskaupassa myytäviin lihatuotteisiin on jo tulossa lihan alkuperämerkintä, mutta se halutaan myös julkisiin keittiöihin ja ravintoloihin.

Julkisissa hankinnoissa pitäisi käyttää vain sellaista sianlihaa, joka täyttää Suomen lainsäädännön vaatimukset.

Liha-alan muuta Eurooppaa tiukempi sääntely heikentää kotimaisen tuotannon kilpailukykyä. Kustannusten pitäisi olla kaikille samat, strategiassa todetaan.

Sikaväki haluaisi harmonisoida myös sikojen hyvinvoinnin: Sikadirektiivi pitäisi avata ja sisällyttää sinne Pohjois-Euroopassa vireillä olevat muutokset. Koko Euroopan sioille halutaan muun muassa kastraatiokielto ja saparon typistämiskielto.

Strategia laadittiin maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikön Jaana Husu-Kallion aloitteesta ja MTK:n lihavaliokunnan toimeksiannosta.

Lue myös:

Antibiootiton tuotanto ei toteudu ilmaiseksi

Sitoumus soijan vastuullisuudesta valtaa tilaa lihayrityksissä