Sopu maatalouden tulevaisuudesta epäonnistui ja siirtyi eteenpäin – "EU-parlamentti ei tullut kannoissaan vastaan"
EU-parlamentti ja neuvosto ovat erimielisiä muun muassa ilmasto- ja ympäristötoimenpiteiden kunnianhimon tasosta.
Saksan maatalousministeri Julia Klöckner ja Suomen ministeri Jari Leppä tapasivat ministerineuvostossa Brysselissä. Kuva: Zucchi-Enzo / EUEU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta (cap) etsittiin sopua Brysselissä tämän viikon lopulla jäsenmaiden, komission ja EU-parlamentin kesken.
Neuvottelut kuitenkin keskeytettiin varhain perjantaina. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoo, että Euroopan parlamentti ei tullut jäsenmaiden toiveissa tarpeeksi vastaan.
"Eilinen toiveikkuus päättyi, kun neuvottelut keskeytettiin. Todettiin, ettei ole mahdollisuutta saada sopua aikaan. Tämä oli pettymys. Teimme monia kompromissiehdotuksia, mutta EU-parlamentti ei tullut kannoissaan vastaan", ministeri kertoo.
Maatalouspolitiikan tulee Lepän mukaan ottaa huomioon kilpailukyky, kannattavuus, ilmasto- ja ympäristötoimenpiteet sekä kannustaa nuoria alalle. "Jotta viljelijöillä ja yhteiskunnalla on näkymä, mitä seuraavat seitsemän vuotta pitävät sisällään ja että unionissa pystytään päätöksentekoon."
Jäsenmaat tulivat Euroopan parlamenttia vastaan muun muassa ilmasto- ja ympäristötoimenpiteiden rahoituksessa.
Euroopan parlamentti kannattaa, että suorien tukien kautta maksettaviin ekojärjestelmiin ja maaseudun kehittämistukiin käytettäisiin kolmannes EU:n maatalousbudjetista. Jäsenmaat sen sijaan katsovat, että viidennes suorista tuista sekä kolmannes maaseudun kehittämistuista tulisi ohjata ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin.
Neuvotteluiden aikana jäsenmaiden neuvosto ehdotti kompromissia, jossa suorien tukien ilmastoon ja ympäristöön käytettävä budjetti nousisi tietyn siirtymäajan jälkeen 20:sta 25 prosenttiin.
"Se on erittäin merkittävä vastaantulo. Parlamentilta tarvitaan liikkumista, muuten ei ratkaisu synny. Pidän huolestuttavana, että sillä puolella ollaan poterossa niin syvällä", Leppä kertoo.
Pohjoisena maana Suomi on tavoitellut joustoja moniin ehdotuksiin, kuten turvemaiden käyttöön ja talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen. Leppä arvioi neuvotteluiden aikana, että Suomen tavoitteet ovat toteutumassa hyvin.
Leppä pitää yhteiseen maatalouspolitiikkaan sisällytettäviä joustoja välttämättöminä, koska EU-maiden välillä on suuria eroja.
"Kun lähdettiin uutta maatalouspolitiikkaa rakentamaan, niin yksinkertaistaminen ja joustot ja jäsenmaiden erityispiirteet olivat tavoitteet, ja ne pitää kuljettaa mukana loppuun saakka."
Neuvotteluissa ollaan esittämässä uutta mallia, jolla maataloustukia jaettaisiin suurilta tiloilta pienille. Tällä tavoitellaan tukien reilumpaa kohdentamista. Mahdollista on, että jäsenmaiden tulee jyvittää tietty prosenttimäärä maatalousvaroja tukien uudelleenjakoon. Neuvosto ei kuitenkaan toivo pakollista mallia, vaan peräänkuuluttaa joustoa.
"Meillä tätä ongelmaa ei oikeastaan ole, ja sen vuoksi on tärkeää, että tässä katsotaan jäsenmaiden tilarakenteita. Meillä tilojen kokohaitari on merkittävästi ohuempi kuin monissa muissa maissa, joten tämäkin tarvitsee jouston", Leppä perustelee.
Seuraavan kerran ratkaisua yritetään kesäkuun lopulla.
Poliittisen sovun jälkeen uudistus vaatii vielä hyväksynnän EU-parlamentilta sekä jäsenmailta. Lainsääntökehikon valmistumisen jälkeen jäsenmaat hyväksyttävät komissiolla omat maakohtaiset maataloussuunnitelmansa. Suomen näkemys on, että valmistelu ei voi enää lykkääntyä, jotta kansalliset suunnitelmat saadaan valmistelua ajoissa.
Myös MTK toivoo pikaista ratkaisua.
"Olisi tärkeä saada ratkaisu aikaan, jotta kansalliset ohjelmat ja järjestelmät saadaan rakennettua ja etteivät viljelijät joudu kärsimään", puheenjohtaja Juha Marttila painottaa.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
