Politiikka

EU:n maatalouspolitiikan neuvottelut loppusuoralla – MTK:n Marttila uskoo Suomen kannalta hyvään sopuun: "Kompromissin kanssa tullaan elämään"

Maatalouspolitiikasta on tulossa nykyistä vihreämpi. Suomelle tärkeät tukimuodot ovat uudessa maatalouspolitiikassa kuitenkin ennallaan.
Jaana Kankaanpää
Suomi haluaa joustoa EU:n maatalouspolitiikan uudistukseen.

EU:n maatalouspolitiikan (cap) uusi kausi alkaa vuonna 2023.

Neuvotteluita capin lopullisesta lainsäädännöstä on käyty lokakuusta lähtien Euroopan parlamentin, jäsenmaiden ja komission kanssa. Kolmesta lainsäädäntökokonaisuudesta koostuvasta lakipaketista saattaa tulla valmista tällä viikolla.

Vaikeimmat kysymykset EU-maiden välisissä neuvotteluissa ovat muun muassa ilmasto- ja ympäristötoimenpiteiden budjetti sekä maataloustukien reilu jakaantuminen.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila toivoo, että ratkaisu saadaan aikaan mahdollisimman pian. "Olisi tärkeä saada ratkaisu aikaan, jotta kansalliset ohjelmat ja järjestelmät saadaan rakennettua ja etteivät viljelijät joudu kärsimään."

Marttila uskoo, että Suomen kannalta esityksestä saadaan hyvä.

"Meillä on kaikki edellytykset hyvään sopuun. Nyt vain toivotaan, ettei komissiossa aleta sivusta lykkäämään kansallisia ohjelmia."

Euroopan parlamentin yhtenä neuvottelutavoitteena on kohdentaa tukia enemmän pienille tiloille. Ratkaisuna tähän voisi olla uudelleenjakotuki, joka tulisi kaikille maille pakolliseksi. Suomi on kuitenkin neuvotellut lähteiden mukaan itselleen poikkeusta.

"Suomessa on tämän suhteen varsin tasapainoinen tilanne. Turha lähteä korjaamaan mitään, mikä ei ole rikki", Marttila toteaa.

Suomi on peräänkuuluttanut cap-neuvotteluissa ymmärrystä pohjoisten maiden ominaispiirteistä.

Uudessa politiikassa mukana on niin kutsuttu ympäristö­ehdollisuus, joka tarkoittaa, että viljelijöiden on sitouduttava noudattamaan tiettyjä ilmasto- ja ympäristötoimenpiteitä.

Esimerkiksi talviaikainen kasvipeitteisyys, turvemaiden kestävä käyttö, riittävien suojavyöhykkeiden varmistaminen ja viljelykierto ovat jatkossa pakollisia toimenpiteitä maataloustukien saannin ehtoina. Suomen kanta on, että niihin tulee saada tarpeeksi joustoa.

Marttila nostaa esiin Suomelle tärkeät neuvottelukysymykset.

"Pysyvän kasvipeitteisyyden kanssa ei ole realismia, vaan joustoa tarvitaan", Marttila kertoo.

"Myös maininta turvepelloista huolestuttaa, koska ne ovat Euroopan tasolla sellaisessa huudissa, että saas nähdä. Tärkein tavoite on, että pystymme turvepeltoja viljelemään ottaen totta kai huomioon ilmastotavoitteet. Mutta ei niin, että se tehtäisiin mahdottomaksi maatalousyrittäjille."

"Uskon silti, että kompromissin kanssa tullaan elämään – olen sen suhteen varsin luottavainen."

Euroopan parlamentti sekä komissio haluavat, että maataloustukien saannin ehtona noudatetaan tiettyjä sosiaali- ja työlain­säädäntöjä. Neuvotteluissa on menossa läpi malli, jossa jäsenmaiden tulisi seurata ja raportoida komissiolle työoloihin liittyviä EU-direktiivejä.

Jäsenmaiden neuvosto – Suomi mukaan lukien – ei ole halunnut sosiaali- ja työlainsäädäntöä mukaan maatalouspolitiikkaan. Uudet ehdotukset olisivat monen EU-maan mielestä maatalouspolitiikan yksinkertaistamistavoitetta vastaan.

Ehdotuksiin työlainsäädännön huomioimisesta Marttila suhtautuu varauksella.

"Tämä tuo lisää byrokratiaa eikä se ole toivottava lopputulos, koska se vie meidän politiikan järkevöittämisprojektia taaksepäin."

Merkittävä EU-instituutioita erottava tekijä on ilmasto- ja ympäristötoimenpiteiden budjetti.

Suorista tuista rahoitetaan jatkossa jäsenmaille pakollisia, mutta viljelijöille vapaaehtoisia ekojärjestelmiä. Niiden tarkoitus on antaa viljelijöille mahdollisuus tehdä entistä kunnianhimoisempia ilmasto- ja ympäristötoimenpiteitä.

Euroopan parlamentti on sillä kannalla, että ekojärjestelmiin ja maaseudun kehittämistukiin käytettäisiin kolmannes EU:n maatalousbudjetista. Jäsenmaat sen sijaan katsovat, että viidennes suorista tuista sekä kolmannes maaseudun kehittämistuista tulisi ohjata ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin.

Neuvotteluiden aikana jäsenmaiden neuvosto on ehdottanut kompromissia, jossa ekojärjestelmien budjetti nousisi tietyn siirtymäajan jälkeen 25 prosenttiin.

Instituutiot keskustelevat myös maataloustuotteiden tuonnin sääntelystä. Neuvotteluissa väännetään kättä muun muassa siitä, pitäisikö unioniin tuotavalta ruualta vaatia samoja ehtoja kuin EU:n sisämarkkinoiden tuotteilta.

Lue lisää:

EU:n maatalouspolitiikasta tulossa entistä vihreämpi – europarlamentti kannattaa tukikattoa, mutta antoi vihreää valoa Suomelle tärkeille tukimuodoille

EU-ministerit sopuun maatalouspolitiikasta: "Turvaa vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön viljelijöille" – neuvottelut jatkuvat vielä parlamentin ja komission kanssa

Lue lisää

Maatalouspolitiikan kansallinen valmistelu uhkaa viivästyä hallituksen eripuran takia – "Kuohunnat capista ja metsästä heikentävät Suomen mahdollisuuksia", ministeri Leppä sanoo

EU-maat yhteisymmärrykseen uudesta maatalouspolitiikasta – ministeri Leppä: "Jotakuinkin sellainen, mitä Suomi tavoitteli"

Cap-sopu käynnisti kansallisen kiistelyn

EU:n tuore maatalousuudistus ohjaa entistä enemmän varoja pienille tiloille sekä ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin – turvemaat menevät erityissyyniin