Piilevät korjausrästit heikentävät vesi- ja viemäriverkkoja
Monilla paikkakunnilla muhii vesihuolto-ongelma. Vesi- ja viemäriverkoston uusimiseen tulisi käyttää koko maassa laskien kolminkertainen summa nykyiseen verrattuna.Korjausrästien suuri määrä huolettaa vesihuollon ammattilaisia. Ongelma ei voi johtua kunnallisissa vesiyhtiöissä kuitenkaan varojen vähyydestä. Kuntalaiset maksavat vesimaksua, jonka pitäisi lain mukaan kattaa niin juoksevat kulut kuin pitkävaikutteiset investoinnit.
Dosentti Tapio S. Katko Tampereen teknillisestä yliopistosta moittii, että osa kunnista harjoittaa piiloverotusta ohjaamalla vesimaksujen tuottoa muuhun kuin vesihuoltoon.
Katko on julkaissut viime kesänä laajan tietokirjan, jossa kartoitetaan suomalaista vesihuoltoa ja -osaamista.
”Toki kunnilla on epäsuoria kuluja, joiden kattamiseen tarvitaan vesimaksuista jokin osa. Mutta eivät tällaiset erät voi olla 30:tä prosenttia (vesilaitoksen) liikevaihdosta”, hän napauttaa.
Suomen vesijohtoverkosto kattaa yhteensä noin 100 000 kilometriä ja jäte- ja hulevesiviemäreitä riittää 50 000 kilometriä. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys (VVY) laski toissavuonna, että vain 0,4–0,9 prosenttia verkostosta saneerataan vuosittain.
Uusimistarve olisi 2,5 prosenttia verkoston pituudesta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

