Raisioagron entinen markkinointijohtaja suomii kaupan omia merkkejä ja ruokaketjun jämähtäneitä ajatusmalleja: "Ruokaketjun ajattelutapa tarvitsee tuotekehitystä"

Timo Huhtamäki työskenteli Raisioagrossa vuosina 2014–2016. Nyt siirryttyään muulle toimialalle hän perää ruokaketjuun ajattelutavan muutosta. Huhtamäki pyrkii eduskuntaan vihreiden listalta Helsingistä. Kuva: Pyry Kantonen

Ruokaketjussa kaivataan ajattelutavan muutosta moneen kohtaan.

Näin pohtii Raision entinen markkinointijohtaja Timo Huhtamäki. Nykyisin hän työskentelee norjalaisessa Schibsted Media Groupissa ja vastaa Tori.fi-palvelusta.

Monella toimialalla on veturi, joka vetää koko alaa ja hyödyttää siten ketjun kaikkia osia.

Yleensä tämä veturi on valmistavan teollisuuden brändäämä tuote, tai sitten kauppa toimii veturina. "Veturi harvoin löytyy alkutuotannosta", Huhtamäki sanoo.

Maataloudessa ja ruokaketjussa odotetaan, että jokin työryhmä tai poliitikot saisivat alan kannattavaksi.

Se näkyi esimerkiksi viime vuonna siinä, että Osuuspankin entinen pääjohtaja Reijo Karhinen nimitettiin selvittämään keinoja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi.

"Suomesta puuttuu brändiajattelu ja markkinointitaitoja", Huhtamäki sanoo.

Länsinaapurissa osataan hänen mukaansa paremmin.

Esimerkiksi ruotsalainen Oatly valtasi Suomesta kauppojen hyllyjä aggressiivisella kampanjalla jakamalla muun muassa Helsingin kahviloissa kahveja ilmaiseksi kauramaidolla.

Suomessa ruokavienti ajatellaan keinoksi päästä eroon ylijäämästä. Tanskalaiset ajattelevat, miten he voisivat vastata muissa maissa olevaan kysyntään.

Huhtamäki kertoo puhuneensa Hollannissa eräässä tilaisuudessa puhtaasta ja turvallisesta suomalaisesta ruuasta. Hänen puheensa jälkeen hollantilainen professori tuli sanomaan, että kivalta kuulosti, mutta puheesi on harhaa.

Ihmiset kokevat yleensä lähellä tuotetun puhtaaksi ja turvalliseksi. Se ei vielä myyntiargumentiksi riitä.

Viennissä parasta olisi, jos suomalaiset lisäarvotuotteet saisivat tukevan aseman Pohjois-Euroopan kaupassa.

Huhtamäki ei usko lihan viennin kauas Aasiaan olevan pitkän päälle kovin kannattavaa.

Suomen naapurissa sijaitsevalle Venäjälle voisi viedä ruokaa, mutta se ei onnistu nyt. Viennin aukeaminen voi joskus vielä käydä yhtä nopeasti kuin sulkeutuminen.

Saattaa olla suomalaisilta pörssifirmoilta lyhytnäköistä voitontavoittelua vetäytyä nyt pois Venäjän kaupasta, sillä suhteiden luominen uudestaan on työläs tehtävä.

Kaupan omat tuotemerkit eivät edistä brändien syntymistä eivätkä siten tuo ruokaketjuun lisäarvoa.

"Private label on tuotekehityksen antiteesi", Huhtamäki lataa.

Tuotekehitys maksetaan brändituotteiden hinnalla. Kaupan omat merkit syövät siis elintarviketeollisuudelta tuotekehityksen mahdollisuuksia.

Nyt kauppa ostaa elintarviketeollisuudelta kytkypakettina brändituotteet sekä private label -valmisteet. Se vääristää Huhtamäen mukaan markkinoita ja kahlitsee elintarviketeollisuuden arvonluontia.

Lisää arvoa ruokaketjuun tulisi juuri tuotekehityksestä ja innovaatioista, Huhtamäki sanoo.

Viljelijöiden ja etenkin elintarvikeyritysten hallintoneuvostoissa istuvien pitäisi avata maailmankatsomustaan, sillä uhkaavasti näyttää, että viljelijöiden ja kaupungeissa asuvien nuorten aikuisten maailmat eroavat pian toisistaan kuin yö ja päivä.

Vastakkainasettelu tulee esiin muun muassa suhtautumisessa kasvissyöntiin.

"Maatalouden ajattelumalli kaipaa tuotekehitystä."

Palataan Karhisen raporttiin.

Siitä on käyty julkisuudessa keskustelua, mutta ketkä sitä ovat kommentoineet?

Huhtamäki ihmettelee elintarviketeollisuuden vaikenemista. Tuottajat ovat ottaneet kantaa raporttiin ja poliitikot myös. Kauppa on kieltäytynyt tekemästä myönnytyksiä.

Huhtamäkeä häiritsee, että selvitysmies Karhinen on Osuuspankin entisenä pääjohtajana hyvin kiinteästi osa maatalousketjua eikä ulkopuolinen arvioija, kuten on annettu ymmärtää.

"Selvityksen yleistä uskottavuutta syö Karhisen, Osuuspankin ja velkaisten tilojen suhde."

Maatilojen miljoonaveloissa voi kyteä pankkien riskienhallinnan kannalta pommi.

Suurin maatilojen lainoittaja Suomessa on Osuuspankki.

Karhinen korosti selvityksessään muun muassa rohkeasti investoivien maatilojen merkitystä.