Lauhan lähiruokafestarit tarjosivat oivaa mallia maaseudun elinvoimasta

Lauhan lähiruokafestareille on selkeä tilaus, toista kertaa tapahtumaa järjestänyt tuottaja Annika Eklöf iloitsee. Kuva: Pasi Leino

Huittislainen nyhtökarista oli yksi festareiden suosikeista. Kuva: Pasi Leino

Lapsiperheet nauttivat hyvästä ruuasta, auringosta ja kärryleikeistä. Ja pitävät maaseutua asuttuna. Kuva: Pasi Leino

Panelistit vuorineuvos Reijo Karhinen, MTK:n johtokunnan jäsen Kati Partanen, MT:n päätoimittaja Jouni Kemppainen, Kivikylän tehdaspäällikkö Tero Martikainen ja Huittisten elinvoimajohtaja Riikka Peippo etsivät eväitä maaseudun ja ruuantuotannon elinvoimaan. Kuva: Pasi Leino

"Asun savolaisessa pikkukylässä, joka on äärimmäisen aktiivinen. Samalta näyttää täällä Huittisten Lauhassa. Tällaisia tapahtumia kannattaa järjestää joka puolella, ne luovat sitä kaivattua maaseudun elinvoimaa", pohtii Lauhan lähiruokafestareiden panelisti vuorineuvos Reijo Karhinen.

Viikonloppuna järjestettyjen festareiden tuottaja Annika Eklöf hymyili kilpaa auringon kanssa. Väkeä on mukavasti ja ihmiset viihtyivät. Toisten kertaa järjestetyt lähiruuan juhlat kokosivat taas viitisentuhatta kävijää kylätalon pihaan ja sänkipellolle, Kokemäenjoen rantatöyräälle.

Lauhanmaan maamiesseura on aktiivinen ja innostuu kaikenlaisesta, kylälle muuttanut Eklöf iloitsee.

Eklöfin mielestä maaseudulta löytyy paljon mahdollisuuksia erilaisille tapahtumille.

Karhinen puolustaa suomalaista maataloutta, koska hän tuntee pientilan arjen omasta kokemuksestaan. Reijo-poika halusi jatkaa tilanpitoa, mutta isä toppuutteli ja kehotti kouluttautumaan.

Karhinen toivoo nyt, että Suomessa on tulevaisuudessa elinvoimaisia maatiloja, joiden isät rohkaisevat lapsiaan talonpitoon, kun paikat ovat kunnossa. Tämä oli yksi selvitystyön punaisista langoista.

Ruokaketjun työjaossa on parantamista. Karhisen mukaan tilanne on vinoutunut ja kaupan asema on kohtuuttoman vahva.

Hän patisti tuottajia vaatimaan omilta yrityksiltä ja niiden johdolta enemmän. Yleensä kun omistaja vaatii jotain, niin myös tehdään.

Lähiruokaa tuotetaan Huittisen seudulla ja hyllytilaakin on kaupoista löytynyt, mutta siellä on vaikea pysyä. Se on osoittautunut hankalaksi etenkin vihanneksia tuottaville, kertoo elinvoimajohtaja Riikka Peippo Huittisista.

Afrikkalainen sikarutto on avannut keskustelua viennistä ja vientiosaamisesta, joka Karhisen mielestä on surkeaa isoissakin elintarvikeyrityksissä.

MT:n päätoimittaja Jouni Kemppainen peräsi isoilta lihataloilta lisäponnistuksia. Kiinassa on valtaisia lihapula ja Tanskassa tuottajahinnat nousevat, mutta eivät Suomessa.

MTK:n johtokunnan jäsen Kati Partanen odottaa joustavuutta vientilupiin, jotta tilanteeseen kyetään reagoimaan nopeasti. Hän myös ihmettelee, miksei laadusta kuten eläintuotannon antibioottivapaudesta makseta.

Kivikylän tehdaspäällikkö Tero Martikainen toivoi, että Suomessa tehdään kaikki mahdollinen sikaruton pitämiseksi poissa. "Ei tuoda sianlihantuotteita riskimaista. Viennille se olisi katastrofi."

Lauhassa festarikansaa hemmoteltiin.

Pientuottajat myivät karitsamakkarahodareitaan, herkullisia vuohenjuustojaan ja vegemakujaan, maatalousnaiset perinteisiä rinkilämunkkejaan ja tuottajat tuoksuvia valkosipuleitaan ja kultaista hunajasatoaan.

Tällaisille tapahtumille on kysyntää.