Teini-iässä maatilan tyttö oli vielä varma siitä, ettei hän ryhtyisi koskaan maatalousalalle. Kuva: Sanne Katainen
Leena Pietilästä piti tulla lääkäri, mutta juuret vetivät syvästi maatalouteen – kasvinjalostajan mukaan kaurassa piilee terveyshyötyjä, joita emme vielä tunne
Leena Pietilä jää eläkkeelle Boreal Kasvinjalostuksesta työskenneltyään samassa työpaikassa 32 vuotta. Nyt hän kertoo, millaisia muutoksia kasvinjalostukseen on tulossa ja mitä hyötyä siitä on maataloudelle.
Kasvinjalostus vaatii päättäväistä luonnetta. ”Pitää luottaa siihen, että ratkaisun hetkellä teen oikean ratkaisun. Ei parane katsoa peruutuspeiliin”, hän naurahtaa. Kuva: Sanne KatainenKun Leena Pietilältä kysyy, millaisia ajatuksia hänelle nousee eläkkeelle jäämisestä, kasvoille nousee kaiho hymy. Työ tuntuu vaikealta jättää kesken, sillä kesän aikana on tullut tehtyä uusia havaintoja pellolla ja tehtyä niistä johtopäätöksiä.
”Nyt vain pitää ajatella, että joku muu jatkaa tästä työtäni. Kertaakaan ei ole tullut sanottua, että voi kun pääsisi eläkkeelle”, hän huokaa.
Leenan käsien kautta on syntynyt Suomen markkinoille ja vähän ulkomaillekin kolmisenkymmentä uutta kauralajiketta. Niistä yhtenä esimerkkinä nostettakoon Niklas, joka on tällä hetkellä ylivoimaisesti Suomen viljellyin kaura, Borealilta kerrotaan.
Pietilä kasvoi lypsykarjatilalla Tuusulassa, jossa viljeltiin myös viljaa. Koti sijaitsi lähellä Hankkijan kasvinjalostuksen koetilaa ja hän ihmetteli monesti, mitä pellolla tehtiin.
Järisyttävin muisto nousee mieleen erittäin kuivalta ja lämpimältä kesältä. Isä oli ollut päivällä puimassa pellolla, joka oli eloperäistä maata. Puimurista oli singonnut kipinää, mutta hän ei ollut huomannut sitä.
Yöllä soi puhelin ja langan päässä oli naapuri, joka kertoi pellon palavan. Viisihenkinen perhe lähti kiireen vilkkaa pellolle sammuttamaan tulipaloa.
”Yritimme epätoivoisesti sammuttaa sitä, mutta eloperäisen maan vuoksi turvetta paloi maan alla, emmekä saaneet sitä sammumaan.”
Naapuri soitti palokunnan, joka sai lopulta sammutettua palon.
Teini-ikäisenä tuli kutsumus päästä tansseihin, mutta se ei ollutkaan niin helppoa. Oli jäätävä kotiin auttamaan isää navetassa.
”Silloin tokaisin, että tälle alalle en kyllä koskaan rupea”, hän muistelee.
Kertaakaan ei ole tullut sanottua, että voi kun pääsisi eläkkeelle.
Ylioppilaskirjoituskeväänä tuli ratkaisun hetki. Lääkärin ammatti kiehtoi ja Pietilä pohti, olisiko hänestä siihen. Vahvasti tuntevana ihmisenä hän totesi, ettei pystyisi tekemään potilastyötä.
”Olen monesti miettinyt asiaa, että teinkö oikean ratkaisun silloin, mutta lopulta totesin, etten olisi kestänyt niitä paineita. Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla paineet ovat kovat lääkäripulan vuoksi.”
Hän pääsi ensiyrittämällä maa- ja metsätaloustieteelliseen tiedekuntaan. Juuret alkoivat pilkistää ja kallistua yhä vankemmin maatalouteen.
Pietilän 32 vuotisen uran aikana Borealilla kasvinjalostus on muuttunut paljon. Uusia työkaluja tulee koko ajan ja niiden ansiosta jalostusaikaa voidaan lyhentää ja tehostaa. Geenimerkit ja genominen valinta ovat tulleet avuksi työssä.
”Geenimerkkien avulla tunnetaan aineiston geenitausta ja tiedetään esimerkiksi, mitkä geenit vaikuttavat muun muassa satoon tai laatuun. Genomisessa valinnassa DNA-näytteestä saadun perimätiedon perusteella voidaan jo ennustaa yksilön sato- ja laatuominaisuuksia. Genomista valintaa on käytetty kolmen vuoden ajan kauranjalostuksessa.
Kun risteytetään kaksi kauralajiketta, voidaan ennustaa, minkälaisella todennäköisyydellä mikäkin ominaisuus tulee jälkeläisissä esiintymään. Genominen valinta mahdollistaa siis entistä parempien lajikkeiden kehittämisen tehokkaasti, hän jatkaa.
”Vaikka Boreal on kasvinjalostusyrityksenä pieni, genomisen valinnan hyödyntäminen on nostanut sen maailmanlaajuisesti isojen toimijoiden kärkeen.”
Kasvinjalostus on Pietilän mukaan olennainen osa maatalouden kehittymistä. Jos kasvinjalostusta ja lajikkeiden kehittymistä ei olisi olemassa, maatalouden kannattavuus heikkenisi, sillä olosuhteet muuttuvat.
”Kukaan ei pysty kieltämään, etteikö ilmasto olisi muuttunut. Kuivuus ja ääriolosuhteet tulevat lisääntymään ja sateet saadaan väärään aikaan viljelysten kannalta.”
”Mutta kasvinjalostuksen avulla voidaan kehittää uudenlaisia lajikkeita, jotka sietävät äärioloja paremmin sekä kestävät tauteja ja tuholaisia. Kestävät lajikkeet mahdollistavat sen, että pystymme ainakin osittain säästämään luontoa ja pörriäisiä ilman että tarvitsee käyttää torjunta-aineita.”
Pietilän mukaan suomalaisen kasvinjalostuksen lajikkeilla on mahdollisuuksia ulkomaillakin. Hyvä satokehitys ja taudinkestävyysominaisuuksien parantuminen luovat pohjan menestymiselle.
Kaurassa häntä kiehtoo monikäyttöisyys ja terveellisyys. Kauratuotteita hän nauttii puuron ja sataprosenttisen kauraleivän muodossa, ja kauppahyllyiltä käteen tarttuvat myös erilaiset kauravälipalat.
”Olen opettanut perhettäkin käyttämään kauraa, sillä suvussa on paljon vatsaongelmaisia. Uskon, että kaurasta tullaan löytämään tulevaisuudessa vielä lisääkin terveydelle myönteisiä vaikutuksia.”
Kaurassa miellyttää myös se, että sillä voidaan korvata lihaa, ja sen tuotanto on ympäristöystävällistä.
”Suomalaisella kauralla on hyvä maine maailmalla, sillä se on vaaleaa ja kirkasta kasvuolojemme vuoksi. Se myös puhdistetaan ennen kuin myydään eteenpäin toisin kuin Etelä-Euroopan maissa.”
Pietilän mukaan kaura on Suomessa erittäin kilpailukykyinen laji, sillä kasvuolosuhteemme suosivat kaurantuotantoa. Siitä jää viljelijällekin hyvä tulos.
”Maailmalla kaura ei oikein pysty kilpailemaan muiden viljalajien kanssa, koska sadontuottajana se ei ole yhtä hyvä kuin vehnä, ohra ja maissi.”
Paikallaan oleminen on vaikeaa, koko ajan täytyy olla jotain tekemistä.
Eläkepäivillä hän suunnittelee myös ottavansa jälleen lankapuikot esiin ja kutovansa villasukkia sekä lapsia.
”Paikallaan oleminen on vaikeaa, koko ajan täytyy olla jotain tekemistä.”
Elämää rikastuttavat myös 1- ja 5-vuotiaat lapsenlapset.
”Leikkiminen heidän kanssaan on kaikista tärkeintä. Se, että on vain läsnä siinä hetkessä.”
Mutta ei maatalous mihinkään hänen sydämestään ole lähtemässä. Pietilällä on viljelyksessä miehensä kanssa 25 hehtaaria viljapeltoa. Kauraa otetaan viljelykseen silloin, kun viljelykiertoon sopii.
”En minä mihinkään aio piiloutua. Aion olla edelleen mukana alan webinaareissa. Jos joku haluaa keskustella kanssani kaurasta, niin olen aina valmis.”
Eläkepäiviään Leena Pietilä aikoo viettää sivutoimisena maanviljelijänä. Kauraa hän viljelee miehensä kanssa silloin, kun viljelykiertoon sopii. Kuva: Sanne KatainenKuka?
Leena Pietilä on tehnyt 32 vuotisen uran kasvinjalostajana Borealin Kasvinjalostuksessa.
Syntynyt vuonna 1956 Helsingin maalaiskunnassa.
Koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri. Pääaineena kasvipatologia ja kasvinviljelytiede.
Aloitti uransa perunantutkijana Lammilla Hämeenlinnassa, jossa työskenteli 10 vuotta.
Perheeseen kuuluu aviomies ja kolme aikuista lasta.
Harrastaa maanviljelyä sivutoimisesti ja tekee talkootöitä lasten urheiluseuroissa.
Motto: Haasteet on tehty voitettaviksi.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
