
Arktisten alueiden maatalous painii yhteisten haasteiden keskellä
Norjassa tuotanto keskittyy ja näivettää muiden alueiden maatalouden. Kanadassa arktisten alueiden tuotanto ei riitä kattamaan kysyntää.
Kanadalaisen Saskatchewan yliopiston professori David Natcher kertoi Rovaniemellä järjestetyssä arktisen maatalouden konferenssissa maatalouden haasteista Kanadan arktisilla alueilla. Kuva: Jouni Porsanger
Luken Hilkka Vihisen mukaan kuluttajien ostokäyttäytyminen on avainasemassa paikallisen ruuan suosion kasvattamisessa Kuva: Jouni PorsangerMillaista ruokaa arktisissa ja karuissa oloissa tuotetaan? Miten paikallisen ruuan arvostusta voidaan nostaa?
Muun muassa näitä asioita pohdittiin viime viikolla Rovaniemellä Lapin yliopiston Arktisen keskuksen ja Luonnonvarakeskus Luken järjestämässä arktisen maatalouden konferenssissa.
Norjassa ruuan tuotanto, jalostus ja varastointi ovat keskittyneet maan kaakkoisosiin, kertoi norjalainen biotalouden tutkija Mette Goul Thomsen. Muualla maassa ruuantuotanto näivettyy hiljalleen.
Osasyynä ovat pidentyneet kuljetusmatkat.
Thomsen pyysi Luken tutkimusprofessorilta Hilkka Vihiseltä näkemyksiä siitä, millä keinoilla ruokaa voidaan tuottaa, varastoida, jalostaa ja myydä aiempaa pienemmissä yhteisöissä siten, että rahavirta jäisi alueille vaikuttamaan.
Vihisen mukaan kuluttajien ostokäyttäytyminen on avainasemassa paikallisen ruuan suosion kasvattamisessa.
Hän kertoi, että kuluttajat ovat viime vuosina alkaneet arvostaa paikallisesti tuotettua ruokaa yhä enemmän.
Myös julkisten ruokahankintojen kilpailutuskriteereitä muuttamalla voidaan saada paljon aikaan. Vihisen mukaan Pohjois-Suomessa ollaan onnistuttu tässä hyvin.
Vihinen otti esiin myös yhteistyön lisäämisen ruokaketjun eri toimijoiden välillä. Erityisesti maatalousyrittäjät voivat saada yhteistyön avulla itselleen lisää osaamista, kustannussäästöjä ja neuvotteluvoimaa.
Kanadalaisen Saskatchewan yliopiston professori David Natcher puhui esityksessään Kanadan pohjoisosien ruokahuollon haasteista ja mahdollisuuksista.
Natcherin mukaan Pohjois-Kanadassa on tarpeeseen nähden aivan liian vähän ruuantuotantoa. Alueen ruokahuolto on voimakkaasti tuontiruuan varassa.
Natcher kertoo, että teknologian avulla ruokaa voidaan tuottaa karuissakin luonnonoloissa.
”Esimerkiksi kasvihuoneet ja viljelykontit avaavat uusia mahdollisuuksia sellaisille alueille, joissa luonnonolot eivät ole viljelylle suotuisia”, Natcher kertoo.
”Eivät ne yksinään ongelmia ratkaise, mutta ovat tärkeä askel eteenpäin.”
Rovaniemen Arktikum-tiedekeskuksessa järjestettyyn kolmipäiväiseen konferenssiin osallistui noin 170 vierasta 12 eri maasta.
Nämä maat muodostavat yhdessä sirkumpolaarisen maatalousyhdistyksen, jonka tarkoitus on edistää tiedonjakoa ja yhteistyötä arkisten maiden tutkijoiden, tuottajien ja päättäjien kesken. Yhdistys perustettiin Norjassa vuonna 1995.
Arktisen keskuksen tutkija, tohtori Päivi Soppela on toiminut yhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2017 lähtien ja johtanut paikallista järjestelytoimikuntaa.
”Sirkumpolaarinen maatalousyhdistys kokoaa alan tutkijat yhteen kolmen vuoden välein”, Soppela kertoo.
Edellinen konferenssi järjestettiin Islannissa kolme vuotta sitten.
”Silloin monet konferenssivieraat toivoivat Suomen olevan seuraava kokoontumispaikka. Tänne siis haluttiin ja nyt me olemme täällä Lapissa”, Soppela iloitsee.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


