Lantakoordinaattori kierrättää ravinteita
Kun maailman fosforivarat niukkenevat, kilpailu niistä kovenee. Samalla keinotekoisten lannoitteiden hinnat kallistuvat. Tämä tarkoittaa entistä suurempaa lovea maanviljelijän lompakkoon.
Samaan aikaan runsaasti fosforia muhii kotieläinten lannassa. Fosforia on myös biojätteessä ja jätevesilietteessä.
Kysymys kuuluu, kuinka saada käyttämättömät ravinteet hyötykäyttöön kannattavalla tavalla.
Syyskuussa vastauksia alkaa etsiä ympäristöneuvos Tarja Haaranen. Hän on Maatalouden ravinteiden kierrätys -hankkeen uusi koordinaattori, eli tutummin lantakoordinaattori. Maa- ja metsätalousministeriön hanke on osa biotalousstrategiaa.
”Teoriassa emme tarvitsisi fosforilannoitteita 20 vuoteen, jos kaikki lannan sisältämät ravinteet käytettäisiin optimaalisesti”, sanoo hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Marja-Liisa Tapio-Biström.
Käytännössä asia ei ole niin yksinkertainen.
Yksi vaikeuksista on lantaa tuottavien kotieläintilojen ja sitä tarvitsevien kasvinviljelytilojen keskittyminen eri puolille Suomea.
Sellaisenaan lantaa ei kannata lähteä kärräämään paikasta toiseen.
”Lantaralli ei ole taloudellisesti järkevää. Nesteen kuljettaminen ei ole kenenkään etu”, Haaranen sanoo.
Tavoitteena on, että lanta käsitellään, ja kierrätyslannoitteista saadaan kilpailukykyisiä tuotteita. Haaranen haluaa lannoitteiden valmistajat mukaan keskusteluun.
”Siellä on osaamista tekniikoihin ja kehittelyyn.”
Haaranen pyrkii lisäämään yhteistyötä eri toimijoiden, kuten maanviljelijöiden, virkamiesten ja lannoitevalmistajien, välillä.
Hän kuulee mielellään uusista keksinnöistä ja ratkaisuista. Hän mainitsee esimerkkinä biokaasutuksen, josta on jo joitain yrityksen ja erehdyksen kautta saatuja kokemuksia.
”Hyviä kokemuksia ja malleja pitää levittää. On tärkeää, että tietoa on saatavilla. Kaikkien ei tarvitse tehdä samoja virheitä.”
Haarasen mielestä on tärkeää lisätä lantaurakointia ja saada se toimivaksi. Yksi ongelma on urakoitsijoiden vähyys.
”Lantaurakointi voi olla tiloille mahdollisuus erikoistua ja hankkia lisätuloa, jos koneita ja kalustoa on jo valmiina.”
Haaranen odottaa innolla kahden vuoden pestiään lantakoordinaattorin saappaissa. Agronomin koulutus, nykyinen työ ympäristöministeriössä ja työkokemus maa- ja metsätalousministeriössä sekä Keski-Suomen Maaseutukeskuksessa antavat tukevan pohjan uusiin tehtäviin.
”Tosi kiva päästä taas vähän lähemmäs kentän toimijoita.”
MIINA RAUTIAINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
