Luke: Kynnön suosio edelleen vahva, kerääjä- ja aluskasvien käyttö yleistynyt

Kyntö on suosituin perusmuokkausmenetelmä. Suurin osa kynnöstä tehdään syksyisin. Kuva: Pekka Fali

Viljelykasvin peitossa oli vajaa puolet maatalousmaasta talvella 2015–2016, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke) keskiviikon tiedotteessaan. Viidennes maatalousmaasta oli kasvijätteiden tai sängen peitossa talven yli. Kymmenesosa maasta oli kevyesti muokattua ja viidennes perusmuokattuna.

"Kevennetyssä muokkauksessa kasvustoa tai kasvujätettä jää maan pinnalle. Perusmuokkauksessa ne mullataan kokonaan", Jaana Kyyrä Lukelta tarkentaa.

Kyntö oli yleisin perusmuokkausmenetelmä. Yli puolet kylvetystä peltoalasta oli kynnetty. Vajaa kolmannes kylvöalasta oli kevytmuokattua ja kymmenys muokkaamatonta. Syyskyntö oli kevätkyntöä yleisempää. Luken erikoistutkija Pasi Mattilan mukaan syyskyntö oli yleistä erityisesti Etelä-Suomessa. Mattilan mukaan kevätkyntö ei sovellu savimaille, joita on paljon eteläisessä Suomessa.

Suorakylvön ja kevennetyn muokkauksen suosio oli pohjoisessa Suomessa vähäistä. Pohjoisessa viljellään paljon nurmea, jonka lopettaminen ja multaaminen onnistuvat parhaiten kyntämällä.

Kerääjä- ja aluskasvien suosio on kasvanut selvästi, mutta niiden käyttö on edelleen vähäistä. Alle viisi prosenttia maatalousmaasta oli kerääjä- tai aluskasvin peitossa.

Kasvinvuorottelua käytettiin lähes kaikella maatalousmaalla. Satovuosien 2014–2016 aikana hieman yli kymmenesosalla pelloista viljeltiin samaa yksivuotista viljelykasvia. Saman yksivuotisen viljelykasvin viljely peräkkäisinä satovuosina väheni edelliseen, vuonna 2008–2010 toteutettuun tilastointiin verrattuna.

Suurin osa lannasta levitetään pelloille lietteenä. Hieman yli puolet lietelannasta levitettiin multaimella. Valtaosa osa pintaan levitetystä lannasta mullattiin levityksen jälkeen.

Tilastot perustuvat Luken vuonna 2016 alkaneeseen maatalouden rakennetutkimukseen. Kyselyyn vastasi noin kolmannes Suomen maatiloista.