”Torjunta-aineasetus kohtelee Suomea epäoikeudenmukaisesti” – EU-parlamentin pääneuvottelijan mukaan ongelma pitää ratkaista
Jäsenmaat ovat pyytämässä komissiolta lisäanalyysiä torson esityksen vaikutuksista. Metsätaloudessa käytettävä urea voi vielä pudota Suomen osalta kokonaan pois.Bryssel
Saksalais-itävaltalainen vihreitä edustava Sarah Wiener vastaa pääneuvottelijana torjunta-aineiden käytön vähentämistä koskevan asetusesityksen käsittelystä EU-parlamentissa. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGESKomission viime kesänä julkaiseman asetusesityksen tavoitteena on puolittaa kemiallisten torjunta-aineiden käyttö vuoteen 2030 mennessä.
EU-parlamentissa asian valmistelusta vastaa ensisijaisesti ympäristövaliokunta. Sen pääneuvottelija on Itävallan vihreitä edustava Sarah Wiener.
”Minulle 50 prosentin vähennys on välitavoite ja keino, kun me muutamme maatalouttamme ekologisemmaksi”, Wiener linjaa MT:n haastattelussa.
”On kysyttävä, kuka haluaa maataloudessa käytettäviä myrkkyjä elintarvikeketjuunsa ja kehoonsa. Vastaus on, että ei kukaan”, hän jatkaa.
Rapsakoista näkemyksistään huolimatta Wiener korostaa, että komission esityksessä on korjattavaa ja sitä löytyy erityisesti Suomen kohdalta.
Suomessa esitystä on arvosteltu kitkerästi. Siinä luetaan maatalouden torjunta-aineeksi myös metsätaloudessa juurikäävän torjuntaan käytettävä urea.
”Tämä on Suomelle epäoikeudenmukainen verrattuna muihin jäsenmaihin”, Wiener painottaa.
”Me emme voi sokeasti jättää tällaisia epäoikeudenmukaisuuksia esitykseen jonkin periaatteen vuoksi. Tässä pitää myös huomioida se, että Suomi on vähentänyt torjunta-aineiden käyttöä viime vuosina paljon.”
Wienerin mukaan 50 prosentin vähennystavoitteeseen pitää pyrkiä niin, että osa jäsenmaista leikkaa käyttöä enemmän ja osa vähemmän. Hän puhuu parlamentin pääneuvottelijana 35–65 prosentin haarukasta.
MT:n lähteet sekä maa- ja metsätalousministeriössä että EU:n komissiossa kertoivat jo kesällä, että metsätalouden urean sisällyttäminen laskelmaan tarkoittaisi Suomelle noin 54 prosentin leikkaustavoitetta.
Se olisi suunnilleen yhtä paljon kuin mitä Saksa joutuu vähentämään. Saksassa torjunta-aineita käytetään selvästi enemmän kuin Suomessa.
Sarah Wiener antaa MT:n haastattelussa ymmärtää, että metsätalouden osuuden voisi jättää kokonaan maatalouden torjunta-aineita koskevan esityksen ulkopuolelle. Silloin Suomen vähennystarve supistuisi merkittävästi.
MT:n diplomaattilähteistä saamien tietojen mukaan jäsenmaat ovat päättäneet vaatia komissiolta lisäanalyysiä torjunta-aineasetuksen vaikutuksista. Vaatimuksen sanamuotoja työstetään.
Vaikka Wiener on sitä mieltä, että komission esitystä pitää korjata, itse asian eli torjunta-aineiden vähentämisen suhteen hän on hyvin jyrkkä.
”Meidän koko elintarvikeketjumme ja 80 prosenttia maaperästä on myrkytetty suojeluaineilla.”
”Jos kerran on olemassa maataloustuotantoa, jossa kemiallisia ja synteettisiä torjunta-aineita voidaan vähentää merkittävästi tai niiden käytöstä voidaan luopua jopa kokonaan, miksi me sitten käytämme niitä”, Koillis-Saksan Uckermarckissa luomutilaa pitävä Wiener kysyy.
Hän torjuu väitteet, joiden mukaan sadot romahtavat ja ruokakriisi kärjistyy, jos torjunta-aineiden käyttöä vähennetään liian rajusti.
”Se on suurinta tekopyhyyttä, minkä minä tiedän. Tuotot romahtavat, koska me olemme liian riippuvaisia suojeluaineista ja lannoitteista”, Wiener kuittaa
Samaan hengenvetoon hän kuitenkin korostaa, että viljelijöille pitää tarjota vaihtoehtoja. Torjunta-aineiden käyttöä ei pidä vähentää kuin veitsellä leikaten.
Jäsenmaiden vaatimus komission lisäanalyysistä vaikuttaa vääjäämättä kiistellyn esityksen käsittelyaikatauluun. Myös EU-parlamentissa väännetään vielä kättä siitä, miten paljon maatalousvaliokunta saa osallistua esityksen valmisteluun.
Diplomaatilähteet arvioivat MT:lle, että jäsenmaiden muodostaman neuvoston kantaa tuskin saadaan valmiiksi ennen ensi kesää. Se tarkoittaa käytännössä, että lainsäädäntöprosessi saadaan maaliin vasta syksyllä 2023.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
