Koe- ja tutkimustoiminta jatkuu vahvana Etelä-Pohjanmaalla, SeAMKilla lähes tuhat koeruutua

Seinäjoen ammattikorkeakoulu jatkaa Luken Ylistaron koetoiminnan perinteitä. Kuva: SEAMK

Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) koetoiminta on laajentunut: kevään aikana on kylvetty lähes tuhat koeruutua.

Kokeet ovat sekä tilaustutkimuksia että SeAMKin omaan hanketoimintaan liittyvää tutkimusta. Koetoiminnan asiakkaita ovat muun muassa Luonnonvarakeskus (Luke) ja Plantanova Oy.

Luke luopui omana työnä toteutettavasta kenttäkoetoiminnasta Ylistarossa viime vuoden aikana. SeAMK osti Lukelta muun muassa koeruutumittakaavan kylvökoneen, kasvinsuojeluruiskun sekä puimurin

”Olen tyytyväinen, että Ylistaron pitkäaikaiselle ja arvokkaalle tutkimustyölle saatiin jatkoa uusien järjestelyjen myötä", ryhmäpäällikkö, erikoistutkija Marja Jalli Lukesta toteaa. "Etelä-Pohjanmaa on merkittävää viljelyseutua ja alueellista tutkimusta tarvitaan."

Uudet yhteistyökuviot ovat Jallin mukaan käynnistyneet hyvin. Käytännön työt hoitaa SeAMK. Luken tutkijat Seinäjoelta ja Jokioisilta käyvät tekemässä havaintoja kasvukauden kulusta.

Myös Plantanovan toimitusjohtaja Juha Uusitalo on tyytyväinen. "Lajikkeidemme menestyminen Pohjanmaalla on meille tärkeää ja parhaiten tämän voi varmistaa testaamalla uutta aineistoa paikallisissa olosuhteissa.”

Kasvunsääde- ja kasvitautien torjunta-ainekokeiden ruiskutukset on nyt tehty,

”Kesä jatkuu erilaisia kasvustohavaintoja tehden", SeAMKin kasvintuotannon koetoiminnasta vastaava yliopettaja Arja Nykänen kertoo. "Syksyn tullen puidaan sadot ja tehdään niistä laatuanalyysit."

Tutkimusaiheina ovat tällä hetkellä viljojen eri lajikkeet, kasvunsääde- ja kasvitautien torjunta-aineet, vieraslajien tunnistus droonilennoilla sekä erilaiset kasvit viljojen aluskasveina, Nykänen luettelee.

SeAMKin koe- ja kokeilutoimintaan kuuluvat myös tilatutkimukset, joissa tiloilla kokeillaan esimerkiksi erilaisia aluskasveja tai nurmiseoksia säilörehuntuotannossa.

”Pelloilta mitataan kasvien satoa ja biomassaa sekä erilaisia maaperätekijöitä. Jos pellon ja kasvuston hiilensidonta on kiinnostuksen kohteena, voidaan mitata myös maahengitystä ja kasvien yhteyttämistä", Nykänen kertoo.

Koejärjestelyt eivät hänen mukaansa ole niinkään tieteellisiä vaan käytännössä peltokoneilla helposti toteutettavissa.

"Kun samoja kokeiluja tehdään useammalla tilalla, saadaan esille säännönmukaisuuksia, kuitenkin kunkin tilan omilla pelloilla toimiviksi tai toimimattomiksi havaiten”, Nykänen jatkaa.

Yhteistyökumppanina SeAMKin peltokoetoiminnassa on koulutuskuntayhtymä Sedu ja sen Ilmajoen kampus. Valtaosa kokeista tehdään juuri Ilmajoen koulutilan pelloilla.

Lisäksi yhteistyössä on mukana ProAgria Etelä-Pohjanmaa.

Nykäsen mukaan kenttäkoetoimintaa on tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa niin tilaustutkimusten kuin hankkeisiin liittyvien tutkimusten osalta.

”Tärkeänä uutena osana toimintaa tulevat luonnollisesti olemaan tulevien agrologien opinnäytetöihin liittyvät tutkimukset sekä opetuksen havainnollistamiseen liittyvät näyte- ja havaintoruudut.”