Geenieditointi alkaa kiinnostaa EU:n maatalousministerejä

Uusilla kasvinjalostusmenetelmillä pystyttäisiin kehittämään muun muassa kasvien kuivuudenkestävyyttä. Geenieditointi on monessa maassa käytössä kasvinjalostuksessa, mutta EU.ssa se on rinnastettu geenimuunteluun ja siten sen käyttö on kasvinjalostajien ulottumattomissa. 

EU-maiden maatalousministerit kokoontuivat viime viikolla Tšekin Prahassa epäviralliseen kokoukseen, jonka aiheena oli globaali ruokaturva ja uusien genominmuokkaustekniikoiden rooli kestävämmän ruokajärjestelmän aikaansaamiseksi.

Kokoukseen osallistuivat myös Moldovan ja Georgian maatalousministerit. Ukrainan maatalousministeri osallistui etäyhteydellä.

Maatalousministerit painottivat ruokaturvan takaamisen tärkeyttä EU:ssa ja maailmanlaajuisesti. Ministerien mukaan EU:n sisäisellä ja kansainvälisellä koordinaatiolla sekä yhteisellä maatalouspolitiikalla on merkittävä rooli ruokaturvan takaamisessa.

”Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa on dramaattiset vaikutukset jo ennestään heikentyneeseen maailman ruokaturvaan. Ruokaketjun toimijoiden ja päätöksentekijöiden tulee koordinoida toimenpiteitä tehokkaammin ruokaturvan takaamiseksi”, maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) totesi.

Suomi ja monet muut jäsenmaat toivat keskustelussa esiin, että uusilla kasvinjalostuksen genominmuokkaustekniikoilla voi olla merkittävä rooli kestävämmän ruokajärjestelmän kehittämisessä, maa- ja metsätalousministeriön julkaisemassa tiedotteessa sanotaan.

Tekniikoilla voisi olla potentiaalia satotasojen kasvattamisessa ja kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämisessä. Menetelmillä voidaan kehittää kuivuudelle ja taudeille vastustuskykyisempiä kasveja. Komissio kertoi laativansa aiheesta lainsäädäntöaloitteen ensi vuonna.

”Uusilla genominmuokkaustekniikoilla tuotettujen kasvien käyttö parantaisi ruokajärjestelmän joustavuutta ja kestävyyttä muun muassa vähentämällä maatalouden tuotantopanosten tarvetta”, Kurvinen sanoo.