Omenan tie Heisalan saareltakauppaan alkaa lauttamatkalla
Viime viikolla Heisalassa poimittiin Summerred-lajiketta. Summerred on kanadalaista alkuperää oleva lajike, joka on raikkaan happoinen, Toni Rahkonenkertoo. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoPARAINEN (MT)
Omenasato on kypsynyt tänä vuonna normaalia myöhemmin. Sato on myös jäämässä Manner-Suomessa keskimääräistä pienemmäksi.
”Arvioisin, että sato on lähes puolta pienempi kuin viime vuonna. Viime vuonna tosin saatiin erittäin hyvä sato. Keskimääräisestä sadosta jäädään lähes kolmanneksen”, pohtii omenanviljelijä Toni Rahkonen.
Rahkonen viljelee omenatilaa Heisalan saarella Paraisilla.
Tärkein syy tavanomaista heikompaan satoon on Rahkosen arvion mukaan omenalle liian kylmä kasvukausi sekä epätasainen kukinta. Myös aurinkoa on ollut omenan tarpeisiin liian vähän.
”Toisaalta viime vuoden sato oli tavanomaista parempi. Omena ei pysty joka vuosi tuottamaan huippusatoa.”
Saaristossa sadosta näyttäisi Rahkosen kuuleman mukaan tulevan hieman parempi kuin Manner-Suomessa. Ahvenanmaalla sen sijaan oltaisiin yltämässä lähes normaaliin määrään.
Omenasadon korjuu on Rahkosen tilalla paraikaa hyvässä vauhdissa.
Tilan kymmenellä omenahehtaarilla on viljelyksessä tällä hetkellä noin 30 lajiketta.
Niistä 10–15 on tilan päälajikkeita, joita viljellään muita enemmän. Ehdottomasti tärkein lajike on Lobo. Sitä on lähes puolet tuotannosta.
”Omenia on tällä hetkellä noin kymmenen hehtaaria. Puita on kymmenisentuhatta.”
Omenan viljely on pitkäjänteistä puuhaa, sillä jo uusien lajikkeiden etsiminen ja tuominen tuotantoon on iso prosessi.
Yhdessä tai kahdessa vuodessa puut eivät kasva tuotantokuntoon, eikä riitä, että istuttaa kokeeksi muutaman puun jotain kiinnostavaa lajiketta.
”Puita pitää olla vähintään parisataa, jotta näkee, onko lajike tuotantoon sopiva”, Rahkonen kuvaa.
Rahkonen suunnittelee laajentavansa omenantuotantoa lähivuosina noin puolella nykyisestä, viiteentoista hehtaariin.
Hän on aloittanut tuotannon vuonna 2010, jolloin tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Sen jälkeen hän on investoinut lajittelu- ja pakkauslinjastoon, joka otettiin käyttöön tänä vuonna.
Loppukesään asti Rahkosella oli omenantuotannon rinnalla myös lypsykarjaa. Hän koki sen kuitenkin omenan ohella liian sitovaksi.
Navetalle on suunnitteilla uutta käyttöä. ”Kuukauden päästä otamme naapurista hiehoja kasvatettavaksi.”
Tilalla on isännän itsensä lisäksi yksi vakituinen työntekijä. Keväällä ja syksyllä tarvitaan myös vaihteleva määrä määräaikaisia työntekijöitä.
”Nyt poiminta-aikaan meillä on seitsemän kausityöntekijää.”
Isäntä itse ei enää ehdi entiseen tapaan omenien poimintaan. Myynti ja kuljetukset pitävät hänet kiireisenä.
Rahkonen toimittaa omenia sekä tilan toista tuotetta, omenatäysmehua, Turun alueen K-kauppoihin, Citymarketeihin ja supermarketeihin.
Mantereelta ei ole Heisalan saarelle siltaa. Siksi omenien matka kauppaan alkaa yhteysaluksella, joka kulkee Heisalan ja mantereen väliä kuusi kertaa päivässä.
JUHANI REKU
Omena ei
pysty joka
vuosi tuottamaan huippusatoa.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
