Suomen luomukauralla rajaton menekki
Luomukauraa ei voi Suomessa tuottaa liikaa. Menekkiä maailmalla olisi vaikka kuinka paljon – ainoa ongelma on liian niukka tuotanto.
Näin sanoo luomualan konkari ja Organic Food Finland -vienninedistämisyhtiön perustaja Erkki Pöytäniemi.
Hänellä on kokemusta noin kahdenkymmenen yrityksen luomuviennin käynnistämisestä. Nyt Pöytäniemi työskentelee muun muassa Fazer Myllyn kanssa. Siihen liittyen hän on selvittänyt luomukauran markkinoita maailmalla.
Luomun maailmanlaajuinen kysyntä on Pöytäniemen mukaan kasvanut kymmenen prosentin vuosivauhtia jo parinkymmenen vuoden ajan.
Suomessa kasvu on maltillista, mutta esimerkiksi Ruotsissa luomun menekki kasvaa jo toista vuotta peräkkäin 40–50 prosentin vauhtia. Kovia luomun kuluttajia ovat myös esimerkiksi tanskalaiset ja saksalaiset.
Luomu kytkeytyy kuluttajien mielissä voimakkaasti ruuan terveellisyyteen, Pöytäniemi kertoo. Sama koskee kauraa, jonka gluteenittomuutta ja kuidun terveysvaikutuksia arvostetaan. Luomukaura onkin ihmisten mielissä tuplaterveellistä.
”Suomessakin luomun osuus kaurahiutaleiden myynnistä on kymmenen prosenttia, vaikka kaikista myydyistä elintarvikkeista luomua on vain alle kaksi prosenttia”, Pöytäniemi muistuttaa.
Pöytäniemen laskelman mukaan maailman luomukaurahiutaleiden markkinat ovat tällä hetkellä kokoluokkaa 150 000–210 000 tonnia. Myynnin vuotuinen kymmenen prosentin kasvu vastaa Suomen koko vuoden luomukauratuotantoa.
Kanada on maailman luomukauran tuottajista ylivoimaisesti suurin. USA nielee kaiken, mitä pohjoisnaapuri pystyy tuottamaan.
USA:n oma luomukauran tuotanto ei pysty kasvamaan, koska maissi ja soija ovat siellä viljelykasveina kannattavampia.
Australia tuottaa luomukauraa lähinnä Kaukoidän markkinoille.
EU:ssa suurimmat luomukauran tuottajat ovat Saksa, Ruotsi, Tanska, Suomi ja Iso-Britannia. Niistä Saksa, Tanska ja Iso-Britannia eivät pysty täyttämään oman maansa tarvetta vaan ovat luomukauran nettotuojia. Vain Ruotsi ja Suomi pystyvät viemään luomukauraa.
Suomi tuottaa tällä hetkellä noin viisi prosenttia maailman luomumyllykaurasta. ”Suomi on harvoja maita, jossa luomukauran tuotantoa on mahdollisuus reilusti lisätä”, Pöytäniemi sanoo.
Suomalainen kaura myös tunnetaan maailmalla.
”Jos menen tarjoamaan Fazer Myllyn luomuhiutaleita ostajalle Hongkongissa, todennäköisesti heille tullut toinen tarjous on Helsingin Myllyltä.”
Pöytyäniemi sanoo, että luomukaura on suomalaiselle maataloudelle valtava mahdollisuus, mutta alan kasvu uhkaa hyytyä raaka-aineen puutteeseen.
Hänen mukaansa luomuvilja-alasta liian pieni osa on kauraa.
”Vain neljä prosenttia Suomessa tuotetusta kaurasta on luomua, kun osuus Ruotsissa on kymmenen ja Tanskassa lähes 20 prosenttia.”
Lisäksi liian suuri osa luomukaurasta myydään tavanomaisena tai katoaa muulla tavoin luomumarkkinoilta.
Niinpä myllyteollisuus joutuu tuomaan luomukauraa. ”Toiminta ei ole kestävällä pohjalla, jos joudumme valmistamaan vientihiutaletta virolaisesta tuontikaurasta.”
Moni luomutuottaja muistaa, miten luomuvehnän kova kysyntä taannoin muuttui ylitarjonnaksi. Pöytäniemen mukaan syynä oli se, että luomuvehnäjauhoa vietiin yhdelle suurelle asiakkaalle Ruotsiin, ja kyseinen mylly menetti sopimuksen.
Kauralla vastaavaa heilahdusta ei hänen mukaansa voi tapahtua, sillä markkina on sirpaleisempi ja ostajia paljon enemmän. Moni sopimus perustuu erikoislaatuun, joka ei ole helposti korvattavissa.
”Lisäksi kaikki meillä tuotettava luomukaura voidaan viedä kannattavasti, ellei jalostettuna, niin raakakaurana. Myös raakakauran vientikanava pitäisi pitää auki. Se on tapa kontrolloida sitä, että myllyt maksavat riittävästi. Siksikin Suomessa pitäisi aina tuottaa enemmän luomukauraa kuin myllyt ostavat.”
Pöytäniemi muistuttaa, että kannattavuuskirjanpidon mukaan luomuviljan tuotanto on selvästi tavanomaista parempi vaihtoehto – varsinkin nyt, kun tavanomaisen viljelyn muuttuvat kustannukset ovat karanneet käsistä.
Satu Lehtonen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
