Vilja kulkee suomalaisten lautasille eläintuotannon ja teollisuuden kautta
Suomalaisten viljan käyttö suoraan ravintona on vähentynyt, vaikka viljantuotanto on kasvanut, kertoo Luonnonvarakeskus.
Vilja näkyy aiempaa vähemmän suoraan suomalaisten lautasella ja sitä käytetään entistä monipuolisemmin osana ruokajärjestelmä, selvittää Luonnonvarakeskus. Kuva: mikko nikkinenViljan asema suomalaisessa ruokajärjestelmässä on muuttunut. Tuotanto on vahvistunut, käyttö on monipuolistunut ja sen rooli suorana ravintona on pienentynyt, selvittää Luonnonvarakeskus. Viljan tuotanto, käyttö ja kulutus ovat eriytyneet toisistaan aiempaa selvemmin.
Viljaa ei käytetä vähemmän kuin ennen, mutta sitä käytetään eri tavoin.
”Se näkyy aiempaa vähemmän suoraan lautasella ja sitä käytetään entistä monipuolisemmin osana ruokajärjestelmää”, toteaa Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Anneli Partala tiedotteessa.
Suomalaisten viljankulutus vehnän, rukiin, ohran ja kauran osalta suoraan ravintona on pitkällä aikavälillä vähentynyt selvästi. Kun 1950-luvulla näitä viljoja kulutettiin runsaat 120 kiloa henkeä kohti vuodessa, nykyisin taso on noin 70–75 kiloa.
Vehnän osuus on kasvanut noin kahteen kolmasosaan kokonaiskulutuksesta ja rukiin osuus on pienentynyt selvästi. Kauran osuus on kasvanut muutamasta prosentista noin 15 prosenttiin.
Myös viljan merkitys energianlähteenä on pienentynyt. Nykyisin viljat kattavat noin 30 prosenttia suomalaisten energiantarpeesta.
”Kehitys heijastaa ruokavalion monipuolistumista ja muiden elintarvikeryhmien kasvavaa roolia”, mainitsee erityisasiantuntija Erja Mikkola.
Suurin muutos liittyy siihen, mihin sato lopulta ohjautuu. Vuonna 2025 viljasadosta noin 16 prosenttia käytettiin elintarvikkeina ja noin 46 prosenttia ohjautui rehukäyttöön. Vientiin meni noin 12 prosenttia.
Viljalajien välillä erot ovat suuria. Ohran sadosta noin 61 prosenttia käytettiin rehuna. Vehnällä noin 38 prosenttia sadosta käytetään ruokaan ja 39 prosenttia rehuksi. Rukiin sadosta noin 77 prosenttia käytetään elintarvikkeisiin. Kauralla puolestaan noin 38 prosenttia sadosta menee rehuksi, noin 31 prosenttia vientiin ja noin 9 prosenttia ruokaan.
”Kokonaiskuvassa viljan käyttö painottuu vahvasti tuotantoketjuihin. Valtaosa sadosta toimii raaka-aineena ja välituotteena, jonka kautta syntyy eläinperäisiä elintarvikkeita sekä vientituloja”, yliaktuaari Irene Rosokivi kertoo.
Viljantuotannon kasvu perustuu ennen kaikkea satotason nousuun. Hehtaarisadot ovat nousseet 1950-luvun noin 1,5 tonnista nykyiselle yli kolmen tonnin tasolle, ja parhaimmillaan keskisadot ylittävät neljä tonnia hehtaarilta.
Viljelyala on pysynyt pitkällä aikavälillä noin miljoonan hehtaarin tasolla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
