Hirvikoirien sitkeys punnitaan MTK:n haukkukisoissa

MTK Haukut 2014- kilpailu. Vas. Martti Juntti Torniosta, Jukka Kyllönen Simosta ja tuomari Yrjö Sahiluoto. Martti Juntin koira Ninni pesee tuomarin kasvoja. Metsä, karjalankarhukoira, ulkoilu, koira, harrastus. Kuva: Jaana Kankaanpää

NASTOLA (MT) Neljän miehen ryhmä seisoskelee rauhassa metsätien varrella. Koiran ääntä ei kuulu, mutta puhelimen näytöltä ilmenee, että Jämtlannin pystykorva ”Kassu” eli Karhunkaatajan Casanova haukkuu hirveä reilun kilometrin päässä, tutkan näytön mukaan 46 kertaa minuutissa.

Koira ampaisi lähes suoraan autosta hirven perään tuntia aikaisemmin, kertoo sen omistaja, nastolalainen Urpo Tuominen .

Jos koira pärjää hyvin näissä kisoissa, se saa käyttövalion arvon, mikä kertoo hyvästä perimästä ja koulutuksesta.

Tuominen ja Casanova olivat yksi yhteensä 18 MTK:n hirvihaukkukisojen osallistujaparista. Maantieteellisesti haukkukisa on laaja tapahtuma, sillä kukin koira tarvitsee noin 2500 hehtaarin alueen. Etäisimpien maastojen väli on yli 100 kilometriä.

Haukkukokeiden ja kilpailuiden tarkoitus on viedä metsästyskoirien jalostusta eteenpäin, kertoo kisojen ylituomari Ilpo Suoknuuti .

Koiran käyttäytymistä hirvimetsällä arvostellaan 10 eri mittarilla. Tiivistetysti sanottuna hyvä hirvikoira löytää hirven nopeasti ja saa sen pysymään paikallaan, haukkuu tiheään ja voimakkaasti, jaksaa pitkän päivän metsässä mutta tottelee omistajaansa.

Lopuksi arvostellaan sitä, kuinka kuuliaisesti koira suvaitsee tulla pois maastosta.

”Aika paljon voi nuoren koiran koulutuksella vaikuttaa, mutta luupäitä löytyy silti aina.”