Ranska ajaa lintuinfluenssarokotuksia, Suomessa tällä hetkellä kiellettyä

Suomessa siipikarjatilojen bioturvallisuudesta huolehditaan hyvin. Eläinlääketieteen opiskelijoita menossa broilerihalliin. Kuva: Kari Salonen

Ranska haluaa, että EU:ssa ryhdyttäisiin rokottamaan siipikarjaa lintuinfluenssavirusta vastaan. Suomessa ja useassa muussakin maassa rokottaminen kyseistä tautia vastaan on tällä hetkellä kiellettyä. Rokotuksiin liittyy paljon riskejä.

Lintuinfluenssatilanne on Euroopassa pahempi kuin koskaan, neuvotteleva virkamies Katri Levonen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi lintuinfluenssaseminaarissa Ruokavirastossa viime viikon tiistaina.

Vuodesta 2020 lähtien taudin esiintymisessä ei ole ollut edes kesätaukoa, ja tapausmäärä kasvaa vuosi vuodelta.

Siipikarjalla lintuinfluenssatilanne on pahin Ranskassa, Italiassa, Unkarissa ja Puolassa, Euroopassa jo 17,7 miljoonaa lintua on lopetettu taudinpurkausten takia.

Lintuinfluenssarokotteita on maailmalla käytetty pitkään, vuodesta 2002 lähtien 420 miljardia annosta, Levonen kertoi. Suurin osa niistä on annettu Kiinassa.

Kiinassa tarkoituksena on ollut vähentää tautipainetta, ei kitkeä tautia. Eurooppalaiseen ajatteluun se ei sovi, Levonen totesi. Täällä pyritään taudista eroon.

Kiinassa rokotteisiin käytettävää viruskantaa on jouduttu uusimaan 14 kertaa 20 vuoden aikana. Nykyään Kiinassa käytetään useamman ei kannan yhdistelmää.

Nykyiset rokotteet vähentävät lintuinfluenssan oireita, mutta virus voi silti lisääntyä rokotetuissa linnuissa. Infektio voi levitä salakavalasti ilman oireita.

Riskinä on myös, että jos rokotteilla ei saada aikaan kunnon tehoa, rokotteessa itsessään oleva virus voi muuntua ja lähteä leviämään. Se voi aiheuttaa vaaraan ihmisillekin.

Tällä hetkellä Euroopassa kiertävä lintuinfluenssavirus ei ole ihmisiin tarttuva, Levonen kertoo. Britanniassa todettiin viime vuonna yksi ihmistartunta. Sairastunut parani.

Vaikka Ranska ja myös Alankomaat ajaa rokotuksia kuin käärmettä pyssyyn, kovin pian asia ei etene. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, EFSAn, odotetaan antavan rokotusasiasta tieteellisen mielipiteen heinäkuussa 2023.

Tällä hetkellä ei ole olemassa rokotetta, joka eurooppalaisiin kriteereihin sopisi. Rokotteen pitäisi muun muassa olla halpa ja sopia monille lintulajeille. Yhden annoksen tulisi riittää immuniteetin aikaansaamiseen.

Luonnonvaraiset vesilinnut ja petolinnut ovat tyypillisimpiä lintuinfluenssaviruksen kantajia. Muuttomatkat levittävät sitä laajalle.

Kuluneena kesänä virusta on Euroopassa löydetty myös paikkalinnuista, kuten varpusista, harakoista ja kesykyyhkyistä. Lintulajikirjo on siis muuttumassa, Levonen totesi.

Lintujen lisäksi lintuinfluenssaa on löydetty muun muassa hylkeistä, kesy- ja villisiasta, ketuista, saukoista ja ilveksestä.

Suomessa tautia on todettu viime vuoden alusta lähtien tasaisesti, vähintään yksi taudinpurkaus joka kuussa. Sitä kantavat muun muassa valkoposkihanhet, kyhmyjoutsenet, lokit, kotkat ja uusimpina merimetsot.

Tuotantotiloihin tauti on Suomessa päässyt vain kerran. Silloin kyseessä oli fasaanitarha.