Maitotiloilla on isot investointihalut, mutta Valion uusi sopimusmalli luo epävarmuutta

Uusien navetoiden rakentaminen ja vanhojen peruskorjaaminen kiinnostavat maidontuottajia. Kuva: Johannes Tervo

Maitotilat ovat toiveikkaita kannattavuutensa suhteen, ja kolme viidestä suunnittelee jatkavansa maidontuotantoa vielä 2027 jälkeenkin. Viidennes tuottajista suunnittelee laajennusinvestointia lähivuosille, isot tilat selvästi pieniä todennäköisemmin.

Tältä näyttivät maidontuottajien aikeet, kun Kantar-tutkimuslaitos kyseli heidän tulevaisuudensuunnitelmiaan helmikuussa.

Maaliskuussa Valio kertoi uudesta sopimustuotantomallistaan. Jokaiselle valiolaiselle tilalle vahvistetaan oma sopimusmäärä, ja tietyn määrän ylittävästä maidosta maksetaan vähemmän.

Monen investointiaikeet menivät puihin. Samalla Kantarin tutkimuksen pohja näytti hapertuvan.

Tuloksista saadaan irti muuttuneeseen tilanteeseen sopivaa tietoa, asiakkuusjohtaja Pasi Saarnivaara Kantarista vakuuttaa.

"Olemme aina kysyneet tiloilta investointisuunnitelmien lisäksi niiden aikataulua ja toteuttamisen todennäköisyyttä", hän toteaa.

"Jos arvio on ollut, että investointi on hyvin epävarma, emme ole huomioineet sitä ennusteessa lainkaan. Varmaksi ja todennäköiseksi määritellyt on laskettu mukaan."

Nytkin Kantar on ottanut ennusteeseen mukaan varmaksi määritellyt investoinnit. "Ne on jo aloitettu ja rahaa laitettu kiinni, niitä ei enää peruta."

Lisäksi mukaan laskettiin puolet todennäköiseksi määritellyistä investoinneista.

Jos investointi oli suunniteltu toteutettavaksi vasta muutaman vuoden päästä, sitä ei laskettu mukaan.

Näin laskien Kantar ennustaa, että nykyisistä 5 600 maitotilasta on vuonna 2027 jäljellä 3 250. Niiden keskilehmäluku nousee nykyisestä 46:sta 66:een.

Lehmämäärä laskee nykyisestä 258 000 eläimestä 213 000:een.

Koska keskituotos nousee, tuotettu maitomäärä ei laske yhtä jyrkästi kuin lehmien määrä. Nykyisestä 2 270 miljoonasta litrasta päädytään 2 000 miljoonaan litraan.

"Tämä on nyt paras arviomme. Se tarkentuu, kun selviää, mitkä ovat Valion A-hinnan maitomäärät", Saarnivaara toteaa.

"Jos Valion tarkoitus on pudottaa maitomäärää paljon, vuoden 2022 lehmämäärän pudotus voi olla vähän enemmän kuin nyt ennakoimme. Toisaalta pudotus kohdistuu eniten C-alueeseen ja heikompituottoisiin lehmiin, jolloin keskituotos nouseekin ennakoitua enemmän eikä vaikutus maitolitroihin ole yhtä iso."

Maidontuottajien arviot oman toimintansa kannattavuudesta olivat helmikuussa melko positiiviset.

Niistä, jotka aikovat jatkaa vielä 2027, 26 prosenttia arvioi maatalouden kannattavuuden omalla tilallaan olevan lähivuosina erittäin tai melko hyvä ja 43 prosenttia tyydyttävä. Suurilla tiloilla arviot olivat positiivisimmat.

Saarnivaara toteaa, että vuonna 2016 tehdyssä tutkimuksessa näkyi selkeä kannattavuusarvioiden pudotus. Kaksi vuotta sitten arviot kohenivat, ja tänä vuonna usko oli säilynyt.

"Tuoreimmat luvut ovat luonnollisesti peräisin ajalta ennen Valion ilmoitusta. Mutta se voi olla hyväkin: jos asiaa olisi kysytty heti ilmoituksen jälkeen, arviot olisivat olleet hyvin negatiiviset. Vasta parin kuukauden päästä ne todennäköisesti olisivat taas lähteneet nousuun."

Periaatteessa sopimustuotanto voi pitemmällä tähtäimellä nostaa maidon hintaa, kun Valio pystyy keskittymään aiempaa paremmin arvokkaampien tuotteiden jalostamiseen.

Maitotilojen investointisuunnitelmiin kuuluu Kantarin tutkimuksen mukaan uudisrakentamista, laajentamista ja peruskorjauksia. Vilkkaimmin aiotaan rakentaa Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla, vähiten Uudellamaalla.

Seosrehuruokinta kiinnostaa – suunnitelmien mukaan se on 2025 käytössä 1 700 maitotilalla.

Joka kuudes maitotila suunnittelee hankkivansa uuden lypsyrobotin seuraavan viiden vuoden aikana.

Lehmien talviaikaiseen ulkoilutukseen panostetaan etenkin suuremmilla tiloilla.