”Salaojitus kertoo viljelijän uskosta tulevaisuuteen”
MYRSKYLÄ (MT)
Myrskylän salaojitettu pinta-ala lisääntyi viime viikolla 38 hehtaarilla. Hannu Anttila teetti ostamalleen peltolohkolle uuden ojaston.
Torstaina Kaivinkoneyhtymä Lindholm Oy:n konearsenaali työskenteli vielä pellolla. Ojaa kaivaneen Ukko-Mara-salaojakoneen lisäksi töissä oli kolme telaketjukaivinkonetta ja kaksi traktoria sepelikärry perässään.
”Yhteensä pellolle tehdään 22 kilometriä ojaa”, kertoo Ukko-Maraa ohjaava Markku Lindholm.
Lindholmin ja hänen veljensä Tapion yritys ei ollut Anttilan pelloilla ensimmäistä kertaa. Yritys salaojitti jo pari vuotta sitten nyt ojitetun pellon vieressä olevan 17 hehtaarin kappaleen.
Näistä kahdesta kappaleesta tulee ojituksen myötä yksi lohko. Peltojen välissä oleva tie siirretään vielä syksyn aikana uuteen paikkaan. Tuloksena on 55 hehtaarin lohko, jossa on toimiva ojitus.
Vaikka yhä suurempi osa Suomen pelloista alkaakin olla ojitettuna, yritykselle riittää edelleen töitä ojituksen parissa, Markku Lindholm vakuuttaa.
”Salaojakoneen mittariin kertyy vuodessa noin tuhat tuntia.”
Työtä tehdään koko sesongin ajan. Sesonki alkaa roudan sulamisen jälkeen ja jatkuu niin pitkälle kuin roudatonta aikaa riittää. Pisimmillään on tehty töitä jopa joulukuulle, Markku Lindholm kertoo.
Siitä huolimatta yritys ei nykyisin tee edes suurinta osaa liikevaihdostaan salaojatyömaista. Yrityksen toiminnan runkona on nykyisin vesihuoltotyöt. Yritys työllistää parisenkymmentä työntekijää, joista vain viisi työskentelee salaojituksessa.
Lindholmille itselleen salaojitus on kuitenkin rakkain työ.
”En malttaisi keskeyttää salaojitusta muiden töiden takia. Onneksi työnjohtajat pystyvät hoitamaan urakkatarjoukset ja työmaakokoukset, joten itse ei juuri tarvitse muilla työmailla käydä”, Lindholm nauraa.
Markku Lindholmin mukaan peltojaan eivät salaojita vain suuret tilat.
”Tänä kesänä olimme salaojittamassa viidentoista hehtaarin tilalla, jossa salaojitettiin kahdeksan hehtaaria peltoa.”
Lindholmin mielestä investointi peltojen ojittamiseen kertoo tilan uskosta tulevaisuuteen.
Samoilla linjoilla on Anttila. Tila on ollut samalla suvulla jo vuodesta 1622, ja seuraava polvi on opiskelemassa alaa.
”Vaikka pellosta viljelijä ei saa edes korkoa omalle pääomalle, talonpoikaisen ajattelun mukaan maan arvo säilyy, kun se pidetään kunnossa.”
Oman työnsä arvon tuntevat myös salaojaurakoitsijat.
”Meille on tyypillistä, että töitä jatketaan niin vanhaksi kun vain voimia riittää”, Markku Lindholm vakuuttaa.
Hän on tehnyt salaojituksia vuodesta 1970 ja veli Tapio kaksi vuotta kauemmin. Oma yritys heillä on ollut vuodesta 1973.
Salaojittajien sitkeydestä huolimatta salaojankaivuyritykset ovat Suomessa harventuneet.
Samalla jäljelle jääneiden yritysten alueet ovat laajentuneet. Lindholmien alue yltää idässä Loviisaan, pohjoisessa Lahden pohjoispuolelle ja lännessä Kirkkonummelle.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
