Kerro, miten estät sikojen hännänpurennan
Suomi on hännällisten sikojen kultamaa. Tutkijat ryhtyvät nyt keräämään tietoa siitä, miten hännänpurentaa meillä estetään. Tuloksia on tarkoitus soveltaa muissakin EU-maissa.
Suomalaisten sikatilojen ammattitaitoa halutaan nyt jakaa Euroopan-laajuisesti. Kuva: Markku VuorikariSikojen hännän typistys kiellettiin Suomessa jo vuonna 2000. Periaatteessa se on kielletty myös muualla EU:ssa, mutta säännössä on porsaanreikä: Monessa maassa typistys sallitaan, jos tuottaja ei pysty pitämään hännänpurentaa kurissa muuten.
Käytännössä suurin osa EU-sikojen hännistä typistetään, koska ei uskota, että sikoja voi tuottaa hännällisinä, tutkimushanketta vetävä professori Anna Valros Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta kertoo.
Aihe on hänen mukaansa nyt kovasti pinnalla EU:ssa. "Useat eri tahot peräänkuuluttavat tapoja saada ehdoton hännäntypistyskielto laajemmin käyttöön."
Suomalaisilla tuottajilla olisi hänen mukaansa keskusteluun paljon annettavaa. "Suomessa on pitkää kokemusta hännällisten sikojen kasvatuksesta, ja meillä oleva käytännön tieto olisi tärkeätä saada myös vietyä muihin maihin."
Tällä viikolla aukeavan verkkokyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa siitä, mitä hännänpurennan ehkäisykeinoja tuottajat pitävät tärkeimpinä. Lisäksi kysytään tuottajien asenteita hännänpurentaan ja -typistykseen.
Kysely liittyy käynnissä olevaan EU-laajuiseen FareWellDock-tutkimushankkeeseen. Siinä on mukana tutkijoita Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Hollannista, Ranskasta, Isosta-Britanniasta ja USA:sta.
Kysely tehdään verkkopohjaisena. Linkkiä levitetään muun muassa teurastamoiden kotisivujen kautta. Kyselyyn vastaaminen kestää noin 10–15 minuuttia.
Kysely avautuu viimeistään huomenna, Valros kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

