Lepaan tomaatti leikkasi hiilijalanjälkeään
Kotimaisen kasvihuonetomaatin hiilijalanjälki muodostuu pääosin tuotantoon kuluvasta sähköstä ja lämmöstä. Jälki ei juuri eroa luonnonvalolla kasvaneesta espanjalaisesta, joka rahdataan Suomeen. Uusiutuvaan energiaan siirtyminen pienensi tomaatin hiilijalanjälkeä tuntuvasti Lepaalla.
Kuva: Jaana KankaanpääHATTULA (MT)
Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Lepaan yksikössä viljellään tomaatteja, joiden hiilijalanjälki on lähes yhtä suuri kuin Espanjasta tuodun punaposken.
”Satokaudella 2013–2014 tavoitteena on, että kilo Lepaan tomaattia jättäisi enintään 700 gramman suuruisen hiilijalanjäljen”, kertoo kasvihuoneiden tuotantopäällikkö Mika Järvinen .
Tavoitteeksi asetettuun hiilijalanjälkeen päästään, koska tuotannon kuluttama sähkö ja lämpö ovat peräisin uusiutuvista energialähteistä. Viime syyskuussa kasvihuonetta alettiin lämmittää hakkeella. Ekosähkö on ollut käytössä tammikuusta alkaen.
Aikaisemmin Lepaalla tuotetun tomaatin hiilijalanjälki oli noin 5 kiloa kiloa kohti, koska sähköön ja energiaan käytettiin fossiilisia energialähteitä.
Espanjassa luonnonvalolla kasvaneen tomaatin hiilijalanjäljeksi on laskettu noin 500 grammaa kiloa kohti. Hiilijalanjäljestä 140–170 grammaa kertyy tomaatin kuljetuksesta Suomeen.
Hollannista tuodun tomaattikilon hiilijalanjälki painaa peräti 2 kiloa.
Hiilijalanjälkiä on arvioitu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT), jossa on kehitetty ilmastolaskuri kasvihuoneyritysten käyttöön.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
