Tuhansia hylkeitä kuollut lintuinfluenssaan
Ruotsin länsirannikolta sekä Tanskan ja Saksan lähivesistä on löydetty 3 000 lintuinfluenssaan kuollutta kirjohyljettä.
Hylkeet sairastuttanut virus on H10N7-tyyppiä, jota ei ole aikaisemmin todettu missään, kertoo tutkija Siamak Zohar Ruotsin eläinlääketieteelliseltä laitokselta (Statens veterinärmedicinska anstalt, SVA).
Hylkeet ovat saaneet tartunnan villilinnuista. Ruotsalaistutkijoita huolestuttaa viruksen leviäminen nisäkkäisiin.
Suomen merialueilla ei kirjohylkeitä elä, ainoastaan halleja ja norppia. Havaintoja niiden joukkokuolemista tai poikkeuksellisista sairastumisista ei ole, kertoo erikoistutkija Marja Isomursu Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.
Suomalaishylkeiden riski saada lintuinfluenssa sairastuneista kirjohylkeistä on hyvin pieni. Meikäläisten hylkeiden pitäisi uida hyvin kauas kotivesiltään ja vielä takaisin virus mukanaan, Isomursu selittää.
Evira kuitenkin seuraa tilannetta. Mikäli merellä liikkuvat huomaavat kuolleita hylkeitä, niistä toivotaan ilmoitettavan viranomaisille.
Lintuinfluenssaa aiheuttavat A-viruksen erilaiset alatyypit. Niistä suurin osa pystyy aiheuttamaan tautia vain heikosti. Kahteen alatyyppiin H5 ja H7 kuuluu myös viruksia, jotka voivat aiheuttaa vakavia epidemioita ja suuria menetyksiä siipikarjataloudelle.
Eräät lintuinfluenssavirukset, kuten H5N1, voivat tartuttua ihmisiin, mutta tämä on Eviran mukaan hyvin harvinaista.
Lähes kaikki H5N1-infektioon sairastuneet ihmiset ovat saaneet tartunnan käsiteltyään lintuinfluenssaan sairastunutta tai kuollutta siipikarjaa tai sen eritteitä ilman suojavarustusta.
Eläintautien torjuntayhdistys ETT:n mukaan kissoja lukuunottamatta muilla eläinlajeilla ei ole lintujen lisäksi raportoitu H5N1-tapauksia.
Aasiassa alkunsa saanut H5N8-lintuinfluenssavirus levisi Eurooppaan marraskuussa. Sitä on todettu siipikarjassa Saksassa, Hollannissa, Isossa-Britanniassa ja Italiassa.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
