Huuhtelu pidentää salaojien käyttöikää
Tapilan kartanon isäntä Petteri Knuutila hankki muutama vuosi sitten naapurin kanssa yhteisen salaojien huuhtelulaitteen. Varsinais-Suomen alunamailla voi varmistaa salaojien toiminnan säännöllisellä huuhtelulla. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoSAUVO (MT)
Sauvolaisen Tapilan kartanon pellolla on kaivettu imuojaliitokset esiin. Yhden kaivannon vieressä seisoo traktori, jonka etukuormaajassa on tuhannen litran vesisäiliö ja perässä yksinkertaisen näköinen laite.
Laitteessa tuttua ja tunnistettavaa on lähinnä suuri kela, johon on kiedottu mustaa vesijohtoputkea.
Kaivannon pohjalla on salaojaston kokoojan ja imuojan haara. Imuputken liitos on avattu, jotta huuhtelulaitteen putki voidaan syöttää hydraulisesti imuputkeen.
Kone on salaojien huuhtelulaite. Sillä huuhdellaan paraikaa salaojaston imuputkea, joka on osa kymmenen vuotta sitten tehtyä täydennysojitusta, kertoo Tapilan kartanon isäntä Petteri Knuutila.
Huuhtelun tarkoituksena on poistaa salaojaputkesta veden virtausta haittaavia esteitä, esimerkiksi maa-ainesta ja rautasaostumia.
”Se parantaa salaojien toimintaa ja pidentää ojaston käyttöikää”, kertoo Järki lanta -hankkeen projektikoordinaattori Kaisa Riiko.
Suomen salaojakeskuksen julkaiseman Salaojien kunnossapito-oppaan mukaan merkittävimmät syyt salaojien tukkeutumiseen ovat maa-aineksen pääsy putkeen sekä ruoste.
Ruoste on rautapitoisten maiden ongelma. Maaperässä olevat rautayhdisteet liukenevat veteen ja pääsevät putkeen. Kun rautapitoinen vesi pääsee kosketuksiin hapen kanssa, ne saostuvat ruosteeksi ja tukkivat putken ja sen reiät vähitellen.
Ruosteen lisäksi putkia tukkii maassa oleva aluna. Tapilan kartanon pellot ovat vanhaa merenpohjaa ja siten tyypillisiä alunamaita eli sulfiittipitoisia savimaita.
Alunamaa sisältää rikkiyhdisteitä, jotka ilman kanssa kosketuksiin joutuessaan happamoittavat maata. Se puolestaan edistää muun muassa alumiinin ja raudan liukenemista vesistöihin.
Happamilla sulfaattimailla voidaan hidastaa happamuutta aiheuttavien yhdisteiden muodostumista pohjamaassa säätösalaojituksen avulla. Tapilan kartanossa on toteutettu säätösalaojitus 1990-luvun jälkipuolella.
Koska salaojien tukkeutumisen riski on raudan ja alunan vuoksi varsin suuri, Knuutila hankki neljä vuotta sitten yhteisen huuhtelulaitteen yhteistyökumppaninsa kanssa.
”Pari ensimmäistä vuotta huuhdeltiin sellaisia ojastoja, joissa ongelmia oli jo ilmennyt. Nyt on tarkoituksena, että vuosittain huuhdellaan tietty osa salaojastoista ylläpitohuuhteluna”, Knuutila kertoo.
Huuhtelu on itsessään varsin yksinkertainen toimenpide. Kun putkien liitoskohta on kaivettu esiin, sinne aletaan hitaasti syöttää laitteen kelassa olevaa muoviputkea.
Letkun päässä on suutin, jonka reiät suihkuttavat veden takaviistoon putken seinämiin.Paineellinen vesi kuljettaa irronneen aineksen pois putkesta.
Knuutilan ja hänen yhteistyökumppaninsa huuhtelulaite on valmistettu Hollannissa, missä viljellään runsaasti kuivatettua merenpohjaa.
Suomessa huuhtelulaitteita on pääasiassa salaojaurakoitsijoilla.Viljelijöiden omistamia laitteita Knuutilan tiedossa on vain muutamia.
Vaikka huuhtelu onkin varsin harvinaista, laitteita on Suomessakin myynnissä useaa eri merkkiä.
Huuhtelulaite sopii hyvin viljelijöiden yhteisomistukseen, Riiko sanoo.
Salaojien huolto, täydennysojitukset ja kalkitus ovat toimenpiteitä, joille Knuutilan mukaan saa erittäin hyvän taloudellisen tuoton.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
